Kuosmanen on hyvä tyyppi, kirjassakin kerrottiin olennaisia asioita. Alkupuolella tosin kyllästytti se muusikkojen viinalla läträäminen, mikä on tuttua monesta muustakin suomalaisen bändin tai solistin elämäkerrasta.

Mukava kirja kuunnella. Sakari osaa "jutustella" tarinansa ja toinen lukija vuorottelee sopivasti. Yhdestä asiasta olen kyllä Sakarin kansaa eri mieltä: Sliippareiden huumori ei aina naurattanut vaikka en mikään nirppanokka olekaan. Sakarihan kirjassaan nostaa Sleepyt vähän kuin jalustalle näissä huumorijutuissa.En tiedä kuinka paljon ns. kakkahuumori naurattaa muita, minua ei. Kun risteilylaivalla työnnetään ihmispaskaa seisovaan aamiaispöytään muiden matkustajien yllätykseksi, ei kyseessä ole huumori vaan sairaan ihmisen sairas teko (Jytinäää Eestissä -kirja). No, tällä tempulla nyt ei ollut Sakarin kanssa mitään tekemistä, tulipahan vaan mieleen.

SUOMEN ROCKY SORURI 🦾

Paras kirja pitkiin aikoihin! Ei mitään puisevaa faktojen kertausta vaan hauskoja tarinoita ja anekdootteja ihmisistä. Hienoa, että Kuosmanen luki itse. Tuli ikävä vapaamielistä 80-lukua, Suomi-rokin kulta-aikaa. Suomi tuntuu nykyään olevan tiukkapipoisten puritaanien ja päivystävien mielensäpahoittajien pihdeissä. Aiemmin osattiin nauraa enemmän, myös itselle.

Hyvä teos miehestä joka ei nöyristele mutta on nöyrä.

Selkeästi ja kiinnostavasti koostettu

Kiva kun Saku itte luki!

Leppoisaa ajanvietettä. Iso kontrasti kahden lukijan äänissä, Sakarin pehmeä ääni oli siirappia korville, toisen lukijan ääni sen jälkeen iski kuin viiltävä kova lumipyry.

Todella lämminhenkinen ja 70 lukua kuvaava historiallinenkin teos. Hyvin kerrottu ja hyvä ääni kertojilla.

🙂👌