Meillä on Amy ja Isabelle, tytär ja äiti – perhe keskellä pientä uneliasta amerikkalaiskaupunkia. Eletään puhelinkoppien aikaa.Elizabeth Strout osaa ottaa pienen kaupungin hallintaansa. Ja alueen luonnon. Vaikka kirja tutkiikin suurennuslasilla äidin ja tyttären välistä suhdetta, tarina kerrotaan suhteessa yhteisöön, suhteessa aluetta ympäröivään, muuttuvaan, elävään luontoon. Diakonin rouvan illalliskutsuilla tarjottavat oliivit ovat yhtä merkittävä elementti kuin erään konttoristin ummetus tai pihalla kukkivat tuhatkaunot. Takuuvarmaa Stroutia. Kiehtova. Kaunis. Hyvä. Pidin kovin.

Käsittämätöntä, kuinka joku osaa kuvata arkea näin rikkaasti!Erja Manto lukijana täydellinen.Kiitos.

Viisas ja ajatuksia herättävä romaani elämän keskeisistä kysymyksistä. Myös muut Stroutin romaanit pikkukaupungin ihmisten kohtaloista hyviä. Erja Manto on suosikkilukijani.

Teksti sujuvaa, kaunista. Lämminhenkinen tarina pienistä ihmisistä.

Kaunis ja viipyilevä kasvutarina äidistä ja tyttärestä. Lämmin!

Erja Manto on erinomainen lukija.

Erikoiskiitos Erja Manto

Taas kerran kirjailijalta kirja ihmisyydestä,viisaaassa, inhimillisessä ja koskettavassa muodossa,.

Loistava sanankäyttö ja oivaltavaa kuvausta ihmisistä sekä pikkukaupungin elämänmenosta.Lukija niin passeli tähän tekstiin 👌

Hyvää kieltä, mutta tylsä tarina.