Uhh...

Taas mukava ja hyvin kirjoitettu kirja. Oli ikävä ensimmäisen kirjan lukijaa.

Välillä jännitti kirjan seuraavat tapahtumat ja spekuloi murhaajan henkilöllisyyttä mutta oma veikkaus meni metsään. Erittäin suositeltava kirja.

Elisabetin hovimiljöö kiehtova, mutta dekkarina pitkästyttävä. Pettymys.

Sekava, ei niin hyvä kuin ensimmäinen osa

Viihdyin kirjan parissa hyvin, mutta minua hieman häiritsee 2 asiaa: kaikki hahmot ovat niin täydellisiä, ettei heidän ole mahdollista kehittyä mitenkään ja kirjailijan erityisen voimakas kiinnostus ihmisten painoihin.

Ihana!!!

Lukijan ääni sopi tarinaan hyvin. Itse kirja oli viihdyttävä ja sopivasti yllättävä ja jännittävä, siis mikäli pitää rikos mysteereistä ilman silpomisia sun muuta. Miinusta tulee kuitenkin siitä, että mikäli ei kuunnellut koko aikaa korva tarkkana, saattoi eksyä siitä kenestä milloinkin puhuttiin. Tämä johtui siitä, että nimi mainittiin aina vain alussa tilanteita kuvastessa.

Hyvän mielen luettavaa. Ilahduin kun satuin löytämään kirjan sen julkaisupäivänä. Kuuntelunautintoa haittasi, että kovat ja pehmeät konsonantit pakkasivat menemään lukijalla sekaisin (kuten bupi ja indententti) ja että tekstissä korostuivat väärät kohdat kuten relatiivipronominit. Lukijan vahvuuksia on taitava replikointi. Kuningattaren arjesta ja oletetuista tuumailuista pilke kaksiteholaseissa on mukava lukea. Odotan sarjan seuraavaa kirjaa ja menestystä kapteeni Oshodille.

Ensimmäinen osa jaksoi hiukan innostaa tällä asetelmallaan, mutta tämä jatko-osa ei enää. Yhden vitsin sarja. Pitkäveteinen. Ei syventänyt henkilöhahmoja lainkaan, pinnallisiksi jäivät.