”Minä pidän miehistä, ja miehet pitävät minusta. Ainakin aluksi.” Törkeän hauska kuvaus helsinkiläisen Marjaanan ihmissuhteista Naprapaatista Kompostoivaan mieheen ja Kirjailevasta miehestä TRO-Teroon. Miehiä löytyy mistä miehiä löytyy: Bottalta ja Uudelta ylioppilastalolta, Semifinalista, melontakurssilta ja kadulta.
Laura Mannisen toinen romaani on yhden naisen ihmissuhdehistorian ruumiinavaus ja lämpökartta. Häpeämätön kertoja ei säästele toisia eikä itseään kuvatessaan deittailua, seksiä, läheisyyttä, yksinäisyyttä ja elämänhallintaa ja niitä kerta toisensa jälkeen pyörrettäviä päätöksiä, että enää ei juosta miesten perässä. Eipä!
© 2020 Otava (Äänikirja): 9789511370109
© 2020 Otava (E-kirja): 9789511370093
Julkaisupäivä
Äänikirja: 1. kesäkuuta 2020
E-kirja: 3. kesäkuuta 2020
”Minä pidän miehistä, ja miehet pitävät minusta. Ainakin aluksi.” Törkeän hauska kuvaus helsinkiläisen Marjaanan ihmissuhteista Naprapaatista Kompostoivaan mieheen ja Kirjailevasta miehestä TRO-Teroon. Miehiä löytyy mistä miehiä löytyy: Bottalta ja Uudelta ylioppilastalolta, Semifinalista, melontakurssilta ja kadulta.
Laura Mannisen toinen romaani on yhden naisen ihmissuhdehistorian ruumiinavaus ja lämpökartta. Häpeämätön kertoja ei säästele toisia eikä itseään kuvatessaan deittailua, seksiä, läheisyyttä, yksinäisyyttä ja elämänhallintaa ja niitä kerta toisensa jälkeen pyörrettäviä päätöksiä, että enää ei juosta miesten perässä. Eipä!
© 2020 Otava (Äänikirja): 9789511370109
© 2020 Otava (E-kirja): 9789511370093
Julkaisupäivä
Äänikirja: 1. kesäkuuta 2020
E-kirja: 3. kesäkuuta 2020
Astu tarinoiden maailmaan
Arviot perustuu 434 arvioon
Hauska
Sydäntälämmittävä
Koukuttava
Lataa sovellus niin voit osallistua keskusteluun ja kirjoittaa oman arviosi.
Arviot 10/434
Leena
13. heinäk. 2021
Pidän kirjailijan tyylistä kirjoittaa.
Marita
18. elok. 2022
Miellyttävä lukija
Maija
11. kesäk. 2020
Sinkkuelämän värikkyyttä loistavasti kuvaava
Paula
15. tammik. 2021
Todella hauska ja loistava!
Maija
23. huhtik. 2021
Lukiessa sai nauraa ja samaistua 😃
Peppi
3. marrask. 2020
Onko tää jokin uus muoti, että kirjat loppuu yhtäkkiä kuin seinään? Ensin kerrotaan sitä, tätä ja tota, ja yhtäkkiä naps, oho se loppui? Kesken. Ihan kuin kirjailija olis yhtäkkiä kyllästynyt ja päättänyt, että paskat, nyt riitti. Hyvä kun ei kesken lauseen aleta luetella kiitoksia. Olis voinut olla kivakin kirja, mutta töksähdyksestä miinusta suuresti. Ja tää lukija. Muuten ok, mutta miks pitää muuttaa/madaltaa ääntään, kun lukee miehen vuorosanoja? Ärsyttävää.
Menni
22. syysk. 2021
Mielenkiintoinen
Kirsti
22. kesäk. 2022
Hauskaa ja rohkeaa tekstiä.
Noora
16. toukok. 2023
Kevyttä kuunneltavaa
Mira
2. maalisk. 2022
Outo, mutta lopulta viihdyttävä.
Suomi
Suomi