Alkaa niin, että melko rikkaan valkoisen viisilapsisen (aikuisia kaikki) perheen isä pysähtyy auttamaan ruskeaa miestä, jota poliisit ehkä pahoinpitelee tien laidassa. Kohta on jo tätäkin miestä pistetty lamauttajalla kuin vierasta sikaa. Kirja käsittelee tuhottoman paljon eri aiheita. Tän perheen jännittynyttä dynamiikkaa, surua, poliisiväkivaltaa, mt ongelmia, identiteettiä ja vaikka mitä. Välillä meno on melko korkealentoistakin, mutta samalla täytyy sanoa että kirjailija osaa hommansa. Mulle tää oli 3.5's Oatesin kirja. Sehän ei ole kuin joku 5-10% hänen tuotannostaan. Kyllä hän näiden perusteella jonkin sortin älykkö on, vaikka ihan lukuromaanina menee. Hieno kuvaelma ylemmän keskiluokan perheestä, joka on mukavan maineessa mutta kun hiukan raaputtaa pintaa, niin ennakkoluulot rehottaa. Osittain jopa niin iljettäviä olivat, että välillä piti pitää lukemisesta taukoa - vaikkakaan mulle hyvän kirjan edellytys ei ole se, että päähenkilöt on mukavia tai samaistuttavia.