Todella koskettava. Pystyin samaistumaan monessa kohtaa vastaavista ongelmista kärsivän poikani äitinä. Hyvä, että asiasta puhutaan ja kirjoitetaan ja omaisenkin ääni tulee esiin. Toivon, että myös mielenterveyden parissa työskentelevät, niin psykiatrit, hoitajat, terveyskeskuslääkärit, poliisit, vartijat, terapeutit, opettajat jne. lukisivat tämän kirjan ja saisivat ymmärrystä niin sairastuneen kuin lähipiirinkin hädästä!

Niin tyypillinen tarina. Omaisen ja hoitajan roolin omaavana ihailen sitä, että joku on jaksanut laittaa kaiken tämän paperille ja vielä taistella kaikkien niiden puolesta, jotka eivät itse jaksa.

Kaunis tarina äidistä, joka jaksoi ajaa lapsensa asioita alusta loppuun asti. Suomessa nuorten mielenterveystyö on huonolla tolalla ja tarvitaan paljon lisää resursseja. Itsekin mielenterveysongelmista käraivän tyttären äitinä olen joutunut pyytämään hoitoa, tarkistamaan käytäntöjä ja viilaamaan pilkkua. Tuo, että läheisesi/lapsesi/vanhempasi sairastaa, on muutenkin raskasta. Joskus ei vaan meinaa taistella systeemiä vastaan. Ihanaa, että kirjan kirjoittaja jaksoi! Kaunis kirja vakavasta aiheesta! Löydän paljon yhteneväisyyksiä omaan tarinaamme❤

Hieno, tärkeä kirja! Kiitos kirjoittajalle. Kiitos myös äänikirjan lukijalle, ääni täynnä tunnetta.

Koskettava kirja. Tunnen äidin tuskan ja äärettömän rakkauden omaa poikaansa kohtaan. Ja voimattomuuden mielensairauden kanssa.

Todella koskettava ja näyttää, miten turhauttavia ja toimimattomia terveydenhuollon byrokratia ja toimintamallit joskus yksilöille ovat.

Järvenpääläisenä äitinä kirja tuntui erityisen surulliselta, kun tapahtumapaikatkin olivat tuttuja. Rohkea kirjailija ja tärkeä aihe, josta ei ole paljoa kirjoitettu vanhempien tai läheisten näkökulmasta.

tärkeä ja koskettava tarina. kuitenkin jossain kohdissa kirjoittajan ylenpalttinen hössöttäminen poikaansa kohden ärsytti, etenkin kun tämä oli ollut väkivaltainen tyttöystäväänsä kohtaan

Koskettava, rehellinen ja erittäin hyvin kerrottu tarina.

Syvästi järkyttävä. Vahvisti sen , minkä itsekin tiedän suomalaisen psykiatrisen hoidon tilasta kuljettuani kaksi vuosikymmentä kaksisuuntaista sairastavan poikani rinnalla. Parannusta ei ole tapahtunut. Asenteet ovat juuri sellaiset kuin kirjassa kerrotaan. Hyvät ja empaattiset hoitajat ja etenkin lääkärit ovat todella harvassa. Kirja on täyttä totta.