Kylläpä lähti laukalle. Ensimmäinen osa oli mielenkiintoinen ajatusleikki siihen mitä tapahtuisi jos kaikki elektroniikka sammuisi mutta toinen osa oli pettymys. Liian utopistiseksi meni avaruusjutut.

Ensimmäinen osa oli todella mukaansa tempaava, mutta tämä jauhoi koko kirjan paikallaan.

Voi kun tämä juoni olisi rakennettu toisin, nyt lähti aika lailla käsistä. Ensimmäinen osa olisi antanut mahdollisuudet vaikka mihin juoniratkaisuihin. Pidin silti kirjoitustyylistä ja lukijastakin koko ajan enemmän ja haluan tietää miten tämä päättyy.

1. osa oli parempi

Ei näin. Eka osa oli tosi kiinnostava ja sen loppu lupaava. Tämä alkoi kohtuullisesti mutta rämähti naamalleen. Jo kentaurit tuntuivat turhan kätevältä, vaikka olisi voinut keksiä uudenkin nimen, mutta sitten tuli zombejakin? Nanobotteja, alieneita ja zombeja, ja vampyyritkin jo mainittiin. Kiimat ym. nekin tyypillistä mieskirjoittajaa. Niin täydellinen rimanalitus vaikka oli aineksia paljon parempaan. Ei joka ikisen ajatuksen lisääminen tarkoita että tarina paranee! Kielikin oli monesti kliseisine fraaseineen kuin suoraan englannista konekäännettyä mikä on outoa kun kai tämä oli ensin ruotsiksi. Muuten ok.Mietin pystyykö kolmatta edes kuuntelemaan. Varmaan mukaan tulee vielä reptiliaaneja, kyborgeja ja pari joulutonttua.

Kirjan alku meinasi saada jo lopettamaan lukemisen, mutta kannatti jatkaa. Tähtipöly sai kyllä ihan uuden merkityksen.

Edellistä osaa vauhdikkaampi ja jännittävämpi. En suosittele lukemaan ennen Tähtikirkasta, koska vaikka kirja periaatteessa on itsenäinen, siitä ei saa niin paljoa irtisanonut. Se kannattaa tosin huomata, että tarina lähtee ensimmäisen kirjan maanläheisyyden jälkeen melkoisesti scifimpään suuntaan.

Meni hieman liian yliluonnolliseksi

Pitää otteessaan. Työmatkoilla kuunneltaessa joutunut useasti jäämään kuuntelemaan kappale loppuun vaikka on jo päässyt perille.

Aika yllättävään suuntaan lähti tarina!