App Store

Google Play

NO - Details page - Device banner - 894x1036

Astu tarinoiden maailmaan

Kuuntele missä ja milloin haluat

Anu Silfverberg

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa.

Long Playn jutut ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit mutta lyhyempiä kuin kirjat. Niiden kirjoittajat käyttävät aiheidensa parissa kuukausia, joskus jopa vuosia. Long Play haluaa julkaista vain parasta mahdollista journalismia: siis juttuja, joiden faktat on tutkittu tarkkaan, joiden tarina imaisee mukaansa, ja jotka lisäävät lukijansa ymmärrystä maailmasta.

Long Play

Amfetamiini on Suomen suosituin kova huume. Suomessa sitä on käytetty aina enemmän kuin muualla Euroopassa ja eritoten suonensisäisesti. 2000-luvun aikana amfetamiinin käyttäjäkunta on monipuolistunut ja keskiluokkaistunut. Huumekaupan siirtyminen verkkoon on helpottanut saatavuutta, ja nykyisin Helsingissä amfetamiinia voi tilata jo kotiinkuljetuksella. Pitkäaikaiskäyttäjistä suuri osa on kuitenkin yhä huono-osaisia ihmisiä, joiden elämää varjostavat terveyshuolet ja väkivallan uhka.

Vauhdin maailma

Todennäköisyys kuolla itsemurhaiskussa on häviävän pieni. Silti iskuja pelätään suunnattomasti. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Toisin kuin oletetaan, itsemurhaterrorismi ei ole uusi ilmiö. Iskujen pitkä ja värikäs historia osoittaa, että vain harvoin niistä seuraa se, mitä tekijät ovat tavoitelleet. ”Poikkeustapauksia lukuun ottamatta terrorismi ei kerta kaikkiaan toimi”, Uschanov kirjoittaa.

Pelottelusurma

Tavataan ajatella, että suomalaiset eivät ole koskettelevaa kansaa ja että nykyään ihmiset eivät enää kohtaa fyysisesti. Kävi ilmi, että kumpikaan ei ole totta.

Ihmiset koskettelevat toisiaan koko ajan, silloinkin kun se ei ole välttämätöntä. Tutkijat arvelevat, että pidämme sillä tavoin joukkoamme koossa, niin kuin apinat. Juuri oikeanlainen kosketus saa ihmisen voimaan hyvin ja toimimaan sopuisasti toisten kanssa. Mutta jos yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointi perustuu koskettamiselle, mitä tapahtuu kun se otetaan pois?

Hellät apinat

Lastensuojelun työntekijöillä on jatkuvasti kiire. Samalla he tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsiin ja heidän vanhempiinsa koko loppuelämän.

Kun 8-vuotias Eerika kuoli kidutettuna sänkyynsä, moni kysyi: miksi lastensuojelu ei tehnyt mitään? Kun poliisi Oulussa kantoi rimpuilevat kaksospojat kotoaan sijoitettavaksi, ihmiset tyrmistyivät: oikeusmurha! Julkisuudessa lastensuojelulla on kahdet kasvot: viranomaiset joko polkevat vanhempien oikeuksia mielivaltaisesti tai unohtavat lapsen kärsimyksen. Kirjailija ja dokumentaristi Elina Hirvonen seurasi lastensuojelun arkea Helsingissä. Kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtään juosten.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja dokumenttielokuvien ohjaaja. Hänen esikoisromaaninsa Että hän muistaisi saman (Avain 2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana, ja vuonna 2010 Hirvonen voitti Kalevi Jäntin palkinnon romaanillaan Kauimpana kuolemasta (Avain 2010). Hirvosen afrikkalaisista siirtolaisista kertova dokumenttielokuva Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa on palkittu useasti.

Suojelupäätöksiä

Amerikkalainen politiikka on muuttunut parissa sukupolvessa lähes tunnistamattomaksi. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Puoli vuosisataa sitten Yhdysvalloissa uskottiin, että suuret maailmankuvalliset intohimot kuolevat pois yhteiskunnasta. Köyhyys, katkeruus ja epätasa-arvo katoavat, koska niiden hävittäminen on poliitikkojen päätavoite ja heillä on kansan vahva tuki. Eurooppaa kehotettiin jopa ottamaan mallia amerikkalaisten kiihkottomuudesta ja yhteistyöhalusta. Yhdysvalloista ei kuitenkaan koskaan tullut hyvinvointivaltiota. Aatteellisten ristiriitojen kiihkeys on lamaannuttanut koko poliittisen päätöksentekokoneiston. Kansalaisten luottamus valtiovallan hyvään tahtoon on romahtanut.

Tommi Uschanov (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja kääntäjä. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa, toiminut monissa kustannusalan tehtävissä sekä avustanut sellaisia lehtiä kuin Nuori Voima, niin & näin, Image, Yliopisto ja Analysis and Metaphysics. Nykyään hän kirjoittaa lisäksi kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin. Hän on aiemmin julkaissut teokset Mikä vasemmistoa vaivaa? (2008), Suuri kaalihuijaus: kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (2010) sekä Miksi Suomi on Suomi (2012).

Tämä on Amerikka

Verkostomarkkinointiyritys Zinzinon koulutuksissa luvataan myyjille huimia tuloja ja luksuselämää palmujen alla. Todellisuudessa uuden myyjän on vaikea ansaita työllään edes elantonsa ja vain pyramidin huipulla voi rikastua.

Zinzinon johtohahmot ovat verkostomarkkinoinnin veteraaneja, jotka ovat epäonnistuneet kaikissa aiemmissa viritelmissään. Yritys myy kahvikoneita ja lisäravinteita, joiden mainostetaan suojaavan Alzheimerin taudilta ja muilta vakavilta sairauksilta. Viime vuonna yli kymmenentuhatta suomalaista ryhtyi Zinzinon jälleenmyyjäksi tai asiakkaaksi. Poliisi epäilee yritystä laittomasta pyramidipelistä.

Ilkka Karisto on Long Playn toimitussihteeri ja toimittaja, joka on erikoistunut reportaaseihin ja laajoihin ilmiöjuttuihin. Hän on päätoimittanut Noste-lehteä ja työskennellyt Imagessa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä kirjoittanut vapaana toimittajana matkailulehti Mondoon pitkiä reportaaseja mm. Amazonilta ja Afrikan maista.

Täältä tullaan, Florida!

Neurobiologi James H. Fallon väittää tietävänsä, miltä psykopaatin aivot näyttävät. Hänellä itsellään on samanlaiset. Kun kollega pyysi James Fallonia analysoimaan raakojen murhaajien aivokuvia, hän löysi niistä poikkeavia rakenteita. Myöhemmin hän löysi samat rakenteet omasta päästään. Läheiset eivät olleet yllättyneitä. Norjan kansallispäivänä Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg matkustivat Oslon laukkaradalle tapaamaan professoria, joka väittää olevansa psykopaatti. Kansallispukuisten juhlijoiden keskellä Fallon kertoi, miltä tuntuu nähdä muut ihmiset koneina. Mutta mitä on olla paha? Synnytäänkö sellaiseksi? Tekisikö Fallon oikeasti pahaa kärpäsellekään? Tekisimmekö me kaikki?

Pimeyden ydin

Alkoholista tulee hyvä olo, mutta varmuudella ei tiedetä, miksi. Selvää ei ole sekään, miten ilo lopulta kääntyy painajaiseksi. Toimittaja Antti Järvi pitää alkoholista paljon, mutta hänen isänsä kuoli viinaan. ”Haluaisin jatkaa juomista, mutta en niin, että muutun isäkseni”, hän kirjoittaa. Onko se mahdollista? Vastauksen osia ovat albiinorotat, keskushermosto, alkoholilain uudistus, kokonaiskulutus, suomenruotsalainen kirjallisuus sekä vesi.

Miksi minä juon

Euroopan unionin ulkorajalla poliisi hakkaa, ryöstää ja solvaa pohjoiseen pyrkiviä siirtolaisia. Angela Merkelin mielestä Kroatian poliisi on hoitanut työnsä loistavasti. Neljännesvuosisata Bosnian sodan jälkeen vainotut vaeltavat jälleen Balkanin metsissä. Syyriasta, Irakista ja muista kriisimaista lähteneet ihmiset yöpyvät taivasalla bosnialaisessa pikkukaupungissa, koska sitä johtava entinen sotarikollinen ei suostu osoittamaan tulijoille suojaa. Talvi on tulossa. Paikalliset asukkaat auttavat minkä voivat. He muistavat, millaista on paeta sotaa.

Tämä peli on jo hävitty

Äänekoskelaisella perheenisällä on harrastus: hän metsästää pedofiileja internetissä.

Mikko Parantainen käyttää vapaa-aikansa pedofiilien metsästämiseen. Parantainen jakaa vinkkejä poliisille ja lehdistölle ja julkaisee internetissä seksuaalirikollisten nimiä ja kuvia. Apureina hänellä on muita lastensa turvallisuudesta huolestuneita vanhempia. He kaikki ovat sitä mieltä, että lasten hyväksikäyttäjät saavat Suomessa aivan liian lepsuja rangaistuksia ja siksi julkinen häpäisy on oikein. Mutta ehkäiseekö se rikoksia?

Aurora Rämö on Helsingissä ja Irc-Galleriassa kasvanut toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Ylioppilaslehdessä, Yleisradiossa ja Helsingin Sanomissa. Jahti on hänen ensimmäinen Long Play -singlensä.

Jahti

Unesta on tullut suorite. Siksi nukahtaminen on vaikeaa yhä useammille. Unettomuudesta puhutaan nyt epidemiana – se aiheuttaa sairauksia, hulluutta ja kuolemaa. Unihäiriöt ovat lisääntyneet varsinkin työtä tekevillä. Samalla unen hallinnasta on tullut tuottoisa bisnes, jota ruokkii pelko. Mutta kasvava huoli nukkumisesta saattaa vain pahentaa ongelmaa. Toimittaja Anu Silfverberg on kärsinyt pitkään unettomuudesta eikä halua kuulla enää yhtään vinkkiä parempaan unihygieniaan. ”Uni on viimeinen oma asiamme”, hän kirjoittaa.

Yön sankarit

Kuuntele missä ja milloin haluat

Other podcasts you might like ...