App Store

Google Play

NO - Details page - Device banner - 894x1036

Astu tarinoiden maailmaan

Kuuntele missä ja milloin haluat

Anu Silfverberg

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa.

Long Playn jutut ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit mutta lyhyempiä kuin kirjat. Niiden kirjoittajat käyttävät aiheidensa parissa kuukausia, joskus jopa vuosia. Long Play haluaa julkaista vain parasta mahdollista journalismia: siis juttuja, joiden faktat on tutkittu tarkkaan, joiden tarina imaisee mukaansa, ja jotka lisäävät lukijansa ymmärrystä maailmasta.

Long Play

Amfetamiini on Suomen suosituin kova huume. Suomessa sitä on käytetty aina enemmän kuin muualla Euroopassa ja eritoten suonensisäisesti. 2000-luvun aikana amfetamiinin käyttäjäkunta on monipuolistunut ja keskiluokkaistunut. Huumekaupan siirtyminen verkkoon on helpottanut saatavuutta, ja nykyisin Helsingissä amfetamiinia voi tilata jo kotiinkuljetuksella. Pitkäaikaiskäyttäjistä suuri osa on kuitenkin yhä huono-osaisia ihmisiä, joiden elämää varjostavat terveyshuolet ja väkivallan uhka.

Vauhdin maailma

Alkoholista tulee hyvä olo, mutta varmuudella ei tiedetä, miksi. Selvää ei ole sekään, miten ilo lopulta kääntyy painajaiseksi. Toimittaja Antti Järvi pitää alkoholista paljon, mutta hänen isänsä kuoli viinaan. ”Haluaisin jatkaa juomista, mutta en niin, että muutun isäkseni”, hän kirjoittaa. Onko se mahdollista? Vastauksen osia ovat albiinorotat, keskushermosto, alkoholilain uudistus, kokonaiskulutus, suomenruotsalainen kirjallisuus sekä vesi.

Miksi minä juon

Raimo Liukkonen oli töissä lihatiskillä. Iltaisin hänestä kuoriutui kaikkien rakastama drag-tähti Mummo. Sitten hänet surmattiin. 1980-luvulla homomiehiin kohdistuvat väkivaltarikokset yleistyivät maailmalla, myös Suomessa. Helsingissä tapettiin runsaan kolmen vuoden aikana kolme miestä, joiden surmaa poliisi ei ole koskaan selvittänyt. Sitä ennen sekalainen joukko viinuria, turkkuria ja parturi-kampaajaa perusti Suomen ensimmäisen drag show’n. Se nousi hillittömään suosioon ja kiersi ympäri maata. Mummon kuoleman jälkeen kaikki hiipui. Hänen ystävänsä miettii yhä, miksi hänet tapettiin.

Mummo on murhattu!

Yhdysvallat sulkee enemmän ihmisiä vankiloihin kuin mikään muu valtio. Nyt tuomioita halutaan kohtuullistaa. Pehmeämpää linjaa ajaa jopa presidentti Donald Trump.
Kalifornialainen Miguel Quezada oli 16-vuotias, kun hänet pidätettiin epäiltynä murhasta. Tuomio tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan, 1990-luvun lopulla, jolloin Yhdysvaltain rikoslait olivat ankarimmillaan: alaikäisiäkin tuomittiin elinkautiseen ja jopa kuolemaan. Quezada istui vuosikausia täpötäydessä vankilassa, joka on tunnettu vartijoiden väärinkäytöksistä ja rasismista. Viime kesänä hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Ilman poliitikkojen linjanmuutosta hän olisi istunut sellissään 2040-luvulle asti.

Yksi miljoonista

Lastensuojelun työntekijöillä on jatkuvasti kiire. Samalla he tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsiin ja heidän vanhempiinsa koko loppuelämän.

Kun 8-vuotias Eerika kuoli kidutettuna sänkyynsä, moni kysyi: miksi lastensuojelu ei tehnyt mitään? Kun poliisi Oulussa kantoi rimpuilevat kaksospojat kotoaan sijoitettavaksi, ihmiset tyrmistyivät: oikeusmurha! Julkisuudessa lastensuojelulla on kahdet kasvot: viranomaiset joko polkevat vanhempien oikeuksia mielivaltaisesti tai unohtavat lapsen kärsimyksen. Kirjailija ja dokumentaristi Elina Hirvonen seurasi lastensuojelun arkea Helsingissä. Kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtään juosten.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja dokumenttielokuvien ohjaaja. Hänen esikoisromaaninsa Että hän muistaisi saman (Avain 2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana, ja vuonna 2010 Hirvonen voitti Kalevi Jäntin palkinnon romaanillaan Kauimpana kuolemasta (Avain 2010). Hirvosen afrikkalaisista siirtolaisista kertova dokumenttielokuva Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa on palkittu useasti.

Suojelupäätöksiä

Vietnamilainen Hien tuli Suomeen töihin kynsistudioon. Hän paiski vuoden töitä ilman palkkaa, synnytti lapsen ja pakeni lopulta työnantajiltaan. Suomessa arvioidaan olevan jopa satoja ihmiskaupan uhreja, mutta valtaosa tapauksista ei koskaan tule julki. Hienin ja hänen miehensä hyväksikäyttötapaus eteni käräjille ja muutti suomalaista oikeuskäytäntöä.

Serkkuni, ihmiskauppias

Todennäköisyys kuolla itsemurhaiskussa on häviävän pieni. Silti iskuja pelätään suunnattomasti. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Toisin kuin oletetaan, itsemurhaterrorismi ei ole uusi ilmiö. Iskujen pitkä ja värikäs historia osoittaa, että vain harvoin niistä seuraa se, mitä tekijät ovat tavoitelleet. ”Poikkeustapauksia lukuun ottamatta terrorismi ei kerta kaikkiaan toimi”, Uschanov kirjoittaa.

Pelottelusurma

Kotimainen rikos on surullinen sotku. Toimittaja Ilkka Karisto istui kuukauden Helsingin käräjäoikeuden salissa numero 403 ja kuuli yli sata tositarinaa.

Suomessa tehdään joka vuosi lähes puoli miljoonaa rikosta. Tavallinen rikollinen ei ole kylmäverinen tappaja vaan kirjanpitonsa väärentänyt velkainen pienyrittäjä tai myymälävaras, joka sammui jo ennen kassaa puoliksi syöty vanukaspurkki kädessään. Käräjäoikeuksien rutiinijutut eivät päädy lehtien otsikoihin, ja siksi ihmisillä on vääristynyt kuva rikollisuudesta, sen syistä ja seurauksista.
 
Ilkka Karisto on Long Playn toimitussihteeri ja toimittaja, joka on erikoistunut reportaaseihin ja laajoihin ilmiöjuttuihin. Hän on päätoimittanut Noste-lehteä ja työskennellyt Imagessa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä kirjoittanut vapaana toimittajana matkailulehti Mondoon pitkiä reportaaseja mm. Amazonilta ja Afrikan maista.

Sali 403 - Suomalainen rikos on onneton sotku

Amerikkalainen politiikka on muuttunut parissa sukupolvessa lähes tunnistamattomaksi. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Puoli vuosisataa sitten Yhdysvalloissa uskottiin, että suuret maailmankuvalliset intohimot kuolevat pois yhteiskunnasta. Köyhyys, katkeruus ja epätasa-arvo katoavat, koska niiden hävittäminen on poliitikkojen päätavoite ja heillä on kansan vahva tuki. Eurooppaa kehotettiin jopa ottamaan mallia amerikkalaisten kiihkottomuudesta ja yhteistyöhalusta. Yhdysvalloista ei kuitenkaan koskaan tullut hyvinvointivaltiota. Aatteellisten ristiriitojen kiihkeys on lamaannuttanut koko poliittisen päätöksentekokoneiston. Kansalaisten luottamus valtiovallan hyvään tahtoon on romahtanut.

Tommi Uschanov (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja kääntäjä. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa, toiminut monissa kustannusalan tehtävissä sekä avustanut sellaisia lehtiä kuin Nuori Voima, niin & näin, Image, Yliopisto ja Analysis and Metaphysics. Nykyään hän kirjoittaa lisäksi kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin. Hän on aiemmin julkaissut teokset Mikä vasemmistoa vaivaa? (2008), Suuri kaalihuijaus: kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (2010) sekä Miksi Suomi on Suomi (2012).

Tämä on Amerikka

Neurobiologi James H. Fallon väittää tietävänsä, miltä psykopaatin aivot näyttävät. Hänellä itsellään on samanlaiset. Kun kollega pyysi James Fallonia analysoimaan raakojen murhaajien aivokuvia, hän löysi niistä poikkeavia rakenteita. Myöhemmin hän löysi samat rakenteet omasta päästään. Läheiset eivät olleet yllättyneitä. Norjan kansallispäivänä Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg matkustivat Oslon laukkaradalle tapaamaan professoria, joka väittää olevansa psykopaatti. Kansallispukuisten juhlijoiden keskellä Fallon kertoi, miltä tuntuu nähdä muut ihmiset koneina. Mutta mitä on olla paha? Synnytäänkö sellaiseksi? Tekisikö Fallon oikeasti pahaa kärpäsellekään? Tekisimmekö me kaikki?

Pimeyden ydin

Kalle Kinnunen

Turun legendaarisen Domino-teatterin tarina päättyi surkeasti syksyllä 2014. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka on elokuvaa ihmeellisempi.

Alkuvuodesta 2014 perinteikäs Domino-elokuvateatteri näytti saaneen uuden elämän. Lehdissä kerrottiin, että pian siellä esitettäisiin klassikoita filmikopioina. Toisin kävi. Elokuvia näytettiin videotykiltä ilman minkäänlaisia esityslupia. Teatterin omistava leskirouva harhaili aulassa, mutta show’ta pyöritti muuan Tom Appelqvist. Lopulta ovet suljettiin ja tarina sai uuden käänteen: omistaja oli mennyt uusiin naimisiin. Hän ei kuitenkaan itse tiedä sitä. Poliisi tutkii petosta.

Kalle Kinnunen on helsinkiläinen elokuvaan erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Kinnunen on Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko ja Imagen kolumnisti. Helsingin Sanomien Kuukausiliite on valinnut hänen bloginsa Kuvien takaa Suomen kymmenen parhaan blogien joukkoon. Kinnusen esikoiskirja Big Game – kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (Johnny Kniga 2015) käsitteli suomalaisen elokuvan kansainvälistymistä.

Tämä mies on vaarallinen

Kuuntele missä ja milloin haluat

Other podcasts you might like ...