App Store

Google Play

Details page - Device banner - 894x1036

Entrez dans un monde infini d'histoires

Écouter et lire

Kalle Päätalo

Päätalon perheen pirtissä eletään vaikeita aikoja. Perhettään rautaisella otteella hallinnut isä on luhistumassa – tarmokkaasta ja ankarasta miehestä on tullut itsesäälissä rypevä vanhus. Perheen pääksi on noussut Riitu-äiti, joka yhdessä Kallen kanssa määrää kaapin paikan. Kaksitoistavuotias Kalle on yhtäkkiä nostettu miesten joukkoon, savotoille ja uittotöihin. Kotonakin on jo lupa kirota pärskäyttää kun siltä tuntuu, ihan kuin aikamiehet.

Iijoki-sarjan kolmas osa kulkee kohti miesten maailmaa. Kalle Päätalo kuvaa metsätyömiesten elämää nuoren pojan ihailevin ja ihmettelevin silmin. Hiltu-Jakki ja muut metsien miehet avaavat ainutlaatuisen näkökulman suomalaisen miehen sielunmaisemaan. Nuoren miehen kasvutarinaa on harvoin kuvattu näin sydämeenkäyvällä viisaudella ja herkkyydellä.

Toni Kamula

Gummerus

Iijoki

Kunnan jauhot

Kalle on päässyt tukkilaiseksi, miesten joukkoon. Nuori tukkilainen saa jokivarren tyttöjen silmät säihkymään, ja uittotyöt tuovat häivähdyksen vapaudesta. Mutta kotikylässä Kallioniemen perhettä katsotaan karsaasti. Syvään masennukseen vajonnutta isää kuljetetaan laitoksesta toiseen pula-ajan ahdistaessa koko kylää. Kun vaikeiden aikojen varjo lopulta väistyy, Kalle on kasvanut miehen mittaan, täyden tuntirahan mieheksi.

Iijoki-sarja kasvaa teos teokselta yhä vahvemmaksi suomalaisen yhteiskunnan kuvaksi. Kalle Päätalo ei epäröi pistää itseään likoon kuvatessaan työmiehen elämän huippuhetkiä ja pohjanoteerauksia.

Täysi tuntiraha

Nälkä ja puute ovat väistyneet Kallioniemen ruokapöydästä, ja isä on ottanut takaisin roolinsa perheen päänä. Kallen elämässä on nyt aikaa uudelle intohimolle - kirjoittamiselle. Mutta isä ei moista raapustelua hyväksy. Miehen pitää tehdä miehen töitä eikä tuhlata aikaansa lorujen tuherteluun. 

Kun tunnelma kotona käy ahtaaksi, Kallen suuntana on yhä vahvemmin oman kylän ulkopuolinen maailma. Äidin tuella saadaan järjestettyä matka Ouluun, ja suuri kaupunki tekee nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Ystävyys Hoikkalan Kalleen, kylän hiljaiseen älykköön, avaa Kallelle uusia polkuja kirjallisuuteen ja Berliinin olympialaisten kaltaisiin suuren maailman ihmeisiin. Mutta Kallen maailma muuttuu peruuttamattomasti, kun keväiselle uittotyömaalle saapuu järkyttävä uutinen.

Nuoruuden savotat

Eletään 1930-luvun loppuaikoja. Selkosessa on työtä, rahaa ja ruokaa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Kallesta on kehkeytynyt työmaiden kuningas - raivokkaalla työtahdillaan hän kuorii enemmän pöllejä kuin kukaan toinen ja pääsee kunnon tienesteille. Kalle lähettää lehtiin ensimmäiset kertomuksensa, ja hänen kirjoittamansa tarina voittaa Nuoren Voiman kirjoituskilpailun, ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

Mutta maailmalta kantautuu pelottavia uutisia. Saksaan viedään kymmenmetrisiä tukkipuita, ja miehiä kutsutaan kertausharjoituksiin. Uskovaisten mielestä merkit ovat selvät: eletään lopun aikoja. Lestadiolaisherätys etenee Selkosessa, seurapirtit täyttyvät ennennäkemättömällä vauhdilla, ja saarnamiehet havittelevat myös Kallen sielua.

Kun kutsut lopulta tulevat ja väkeä aletaan kuljettaa evakkoon, Kallen maailma, sellaisena kuin hän sen tunsi, lakkaa olemasta. Alkaa uusi aika, jota Päätalo kuvaa harvinaisella tarkkanäköisyydellä ja rehellisyydellä.

Loimujen aikaan

Kalle on matkustanut halki sotaa käyvän Suomen Korialle, jossa nuorista miehistä tehdään pikavauhtia pioneereja taistelevan armeijan tarpeisiin. Sota on yhtä aikaa kaukana ja lähellä. Majapaikassa tapetaan aikaa ja harjoitusten lomassa tehdään keittiöhommia, kovatahtinen koulutus vie voimat ja nostaa ihmisluonnon karuimmat puolet näkyviin. Lähtöä rintamalle sekä odotetaan että pelätään. Kun lähtökäsky lopulta tulee, se on erilainen kuin miehet odottivat. Talvisota on päättynyt, ja pioneerikomppania lähetetään Petsamoon korjaamaan sodan runtelemia teitä ja siltoja. Pohjoinen maisema lumoaa Kallen, joka kulkee nyt pioneerikomppanian mukana keittiömiehenä. Oudon vieraat maisemat, kasvit ja pohjoisen valo tekevät Kalleen lähtemättömän vaikutuksen. Ja silti sodan uhka kulkee jatkuvasti mukana, kun pioneerit joutuvat rakentamaan miinakenttiä sen sijaan että purkaisivat niitä. Vasta solmittu rauha näyttää kovin hauraalta ja väliaikaiselta.

Ahdistettu maa

Välirauhan aika on koittanut. Kaukana kotoa, Savukosken leirikankaalla, saapastelee rento ja hyväntuulinen nuori mies. Kallesta on tullut reipasotteinen pioneeri, josta sakissa pidetään ja joka menestyy jopa muonittajan hankalassa virassa. Kotihuolet tuntuvat olevan kaukana poissa.

Mutta kesän mittaan levottomuus lisääntyy ja tunnelma käy oudon uhkaavaksi. Lomia myönnetään ja perutaan saman tien, linnoitustöitä kiirehditään ja lähitienoita miinoitetaan. Savukoskelle saakka ei kuitenkaan saada varmoja uutisia, ja miehet kuulostelevat levottomina vähäisiäkin tietoja. Kalle pääsee kuitenkin vielä odotetulle kotilomalle, ja tarinan riehakas lomakuvaus on vertaansa vailla.

Suomalaisessa kirjallisuudessa on harvoin nähty näin onnistunutta välirauhan ajan kuvausta. Kalle Päätalo onnistuu välittämään lukijalle sen toivon ja pelon sävyttämän tunnelman, jossa hauras rauhan aika elettiin. Eikä kukaan ole Kallea hersyvämmin kuvaamaan sotilasleirin sakin ronskia huumoria ja poikkeusoloissa syntyvää toveruutta.

Miinoitettu rauha

Välirauhan aika syrjäisessä Iissä on nuorelle Kalle Päätalolle loistokasta aikaa. Miehestä on tehty pataljoonan muonamestari, joka pääsee syömään upseerien ruokalassa. Lisää hohtoa nuoren miehen elämään tuo pataljoonan uusi sairaala-apulainen Enni, joka muiden miesten harmiksi valitsee Kallen viihdyttäjäkseen. Miehellä alkaa olla jo komea maine. Mutta onnen hetki on lyhyt: Enni lähtee, ja Kalle siirretään Kuusamoon jalkaväkijoukkoihin. Todellinen sota tuntuu jo kaukaiselta, nuorten miesten nahinointi ei ole kovin kaukana työmaiden ja savottojen maailmasta. Pääsy siviiliin alkaa jo houkuttaa. Mutta maailmalta kantautuu yhä uusia uutisia: Saksa on pommittanut Englantia ja Balkanin niemimaata, sotajoukkoja siirretään. Ja äkkiä Kuusamo on täynnä saksalaisia sotilaita. Toive kotiinpaluusta alkaa äkkiä tuntua odottamattoman hauraalta. Kalle Päätalo kuvaa nuoren miehen kipeää kasvua ainutlaatuisella tavalla. Peilistä katsoo jo mies, ainakin silloin kun onnistuu kätkemään epävarmuuden ja pelon visusti sisälleen. Ristiriidat on helppo piilottaa miehekkään uhon ja kyseenalaisten urotöiden alle.

Ukkosen ääni

Eletään jatkosodan alkuaikoja. Ryhmä nuoria miehiä kulkee leppoisasti maantietä kohti Kiestinkiä, sota tuntuu leikiltä ja seikkailulta. Karjalan kirkkaat järvet kutsuvat uimaan, eivätkä Kallen muonittajan pesti ja tietyöt vaikuta erityisen raskailta. Mieli on toiveikas ja voitonvarma: pian saavutettaisiin Kiestinki, ja sen jälkeen menestys voisi vain jatkua. Luottamus saksalaisiin aseveljiin ja omiin voimiin on luja. Mutta sota näyttää Kallelle vähitellen todelliset kasvonsa. Ryhmä etenee uhkarohkeasti, ja miesten usko komentajien ratkaisuihin alkaa horjua. Vaikka Kalle on tuotu mukaan ihan toisenlaisia tehtäviä varten, hyökkäys vaatii myös hänet mukaansa.

Komea jatkosodan kuvaus nostaa Kalle Päätalon suurten sotakirjailijoiden joukkoon. Päätalo kuvaa sodan kulkua samalla herkällä ja tarkalla silmällä kuin aikaisemmin savottojen ja työmaiden elämää: käskijät ja käskettävät näyttäytyvät kokonaisina ihmisinä, joista sota paljastaa parhaat ja karuimmat piirteet.

Liekkejä laulumailla

Eletään outoa aikaa. Maailma on poissa raiteiltaan, kaikki on toisiin. Asemasodan viimeiset ajat ovat epävarmaa ja kummallista aikaa myös rintamalla haavoittuneelle Kallelle. Hän vaeltaa sairaalasta toiseen ja kohtaa kaikkialla sodan pirstomia ihmisiä. Sotasairaalassa hän saa huonetoverikseen rempseän sotamies Mikkosen, joka ottaa asiakseen opettaa Kallelle yhtä ja toista naisen sielunelämästä.

Kaikesta on pulaa, radio suoltaa sotapropagandaa, uutiset ovat epävarmoja. Varsinkin rakkaudessa eletään kuin viimeistä päivää, tavallisen elämän sopivaisuussäännöt on sodan ajaksi unohdettu. Kalle nauttii uusista mahdollisuuksistaan - vähän liikaakin, kuten käy ilmi viimeistään sukupuolitautien sairaalassa. Masennuksen ja romahduksen kautta Kalle rämpii hitaasti kohti valoisampia aikoja. Rauhan lopulta koittaessa hän on jo paljon ikävuosiaan kokeneempi. Tuulessa ja tuiskussa näyttää lukijalle sen tarkkasilmäisen ja herkän ihmiskuvaajan, joka tulevassa kirjailijassa on idullaan.

Tuulessa ja tuiskussa

On levoton vuosi 1944. Aselepo Neuvostoliiton kanssa on solmittu, ja entiset aseveljet muuttuvat äkkiä vihollisiksi. Sodan katkerassa loppunäytöksessä saksalaiset lähtevät, mutta jättävät jälkeensä poltetun maan. Jäljet ulottuvat Taivalkoskelle saakka, ja Kallen perhe joutuu vielä kerran evakkoon. Kalle Päätalolle rauha merkitsee paluuta siviiliin viiden vuoden jälkeen. Sotaväestä palaa muuttunut mies: haavoittunut ja sodan karaisema. Uutta on myös avioliitto kirjeenvaihtotoveri Lainan kanssa. Nuoripari muuttaa anopin kanssa saman katon alle Lundgrenin papan taloon, Kalle hakkaa klapeja osuuskaupan liiterissä kymmenen markan tuntipalkalla. Tuoreen avio-onnen taustalla sodan runtelema kansakunta suuntaa kohti uutta alkua. Jälleen kerran on rakennettava kaikki tyhjästä. Uusi aikakausi on alkamassa, kaikesta on puutetta, mutta toivo paremmasta huomisesta elää vahvana. Kallen elämä mullistuu vielä kerran, kun kirjastosta löytyy Jack Londonin romaani, tarina päättäväisestä miehestä, joka ryhtyy kirjailijaksi. Sattuma on osoittanut Kallelle uuden suunnan.