Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä.
– Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.
Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta.
Muusikko Biniyam Schelling
Vedellä hiukset suoriksi
Schellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta.
– Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.
Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen:
– Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.
Suomalaisuuden dilemma
Biniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen.
– Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.
Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.
Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.
Muusikko Biniyam Schelling
– Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.
Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii
Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.
Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.
Muusikko Biniyam Schelling
Vaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi.
Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi.
– Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii.
Artikkeli Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se
Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se
Kliv in i en oändlig värld av stories
Svenska
Sverige