Mamut - Koko Hubara: Kuka saa olla suomalainen?

Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kysymys koskien vanhempien alkuperää saa Koko Hubaran varpailleen. Hän periaatteessa vastustaa kysymystä syntyperästä:

– Aina, kun kyseessä on ei-valkoihoinen henkilö, hänen tarinansa alkaa hedelmöityksestä ja siihen liittyvästä rakkaustarinasta. Se ei kiinnosta minua, sillä asian esiin tuomisen kautta joutuu ikään kuin oikeuttamaan oman olemassaolonsa.

Valkoihoiset rodullistavat tummaihoisia

Kyse on rodullistamisesta, jolle Hubara kokee altistuvansa suurimmassa osassa arkisen elämän eri tilanteista.

Nimenomaan risteymä sukupuolesta ja etnisyydestä on itse kokemani rodullistamisen ytimessä.

Toimittaja Koko Hubara

– Usein on ajateltu, että olen tekemässä jotakin muuta, kuin mitä olenkaan. Esimerkiksi yliopistolla useammin kuin kerran minua on erehdytty luulemaan vaihto-oppilaaksi, siivoojaksi tai keittiöntyöntekijäksi.

Hubaran mukaan myös yksityisasioita kysellään rodullistamisen kautta erityisen herkästi:

– Käynkö töissä, elänkö sosiaaliturvalla, ovatko vanhempani yhdessä, onko isäni hyljännyt minut ja olenko pakolainen, Hubara listaa harmistuneena.

Mihin tarvitsemme valtioita ja nationalistista ajattelua?

Hubara pohtii, miksi suomalaisuus pitää pitää tarkasti rajattuna ja vaaleana.

– Suomalaisuuteni on itsestään selvää minulle, mutta olen huomannut, ettei se ole sitä muille.

En mahda suomalaisuudelleni mitään.

Toimittaja Koko Hubara

Koska Hubaran omaa suomalaisuutta haastetaan jatkuvasti, hän kokee haastamisen tarvetta takaisin. Hän näkee muutoksen tarvetta Suomen valtiossa, rajoissa ja itsenäisyydessä:

– Tässä hetkessä meidän pitäisi avata rajamme ja käyttää kykyämme rauhaan ja hyvinvointiin yli rajojen muiden hyväksi.

Vajavainen suomen kieli

Erilaisten ihmisryhmien nimittäminen on hankalaa. Ryhmien ulkopuolisten jäsenten rajanvedot siitä, mitä ryhmää ja millaisia kokemuksia toinen edustaa, on herkkä ja monimutkainen asia.

– Itse käytän nimitystä ruskeat tytöt, koska se kuvaa tarkasti sitä, mitä olen. Suomen kielessä ei ole riittävästi sanoja kuvaamaan etnisyyttä, joten lainasanoja esimerkiksi englannin kielestä on tarvittu, Hubara toteaa.

Hubara näkee, että nimittämiseen liittyvät ongelmat ovat valkoihoisten ongelmia: Miten omasta itsestä koettu erilaisuus lokeroidaan?

Isäni on ollut Suomessa 33 vuotta. Milloin hän ei enää ole maahanmuuttaja?

Toimittaja Koko Hubara

– Olen syntynyt täällä Suomessa. Mikä ihme on toisen polven maahanmuuttaja?

Artikkeli Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se