Kirja itsessään olisi voinut olla hyvä, mutta taso aiempiin millenium sarjan kirjoihin verrattuna oli surkea. Lisbeth Salanderin henkilöhahmo oli täysin vajavainen aiempiin kirjoihin verrattuna ja omasi vain muutamia samoja piirteitä ja saman nimen kuin aiemmissa kirjoissa. Tuntuu, että kirjailija ratsasti Millenium sarjan päähenkilöiden nimillä, mutta ei ollut nähnyt vaivaa jatkaakseen heidän tarinoitaan ja käyttääkseen heidän hienoja ja erittäin monipuolisia, sekä uniikkeja henkilöhahmojaan. Jätti kyllä tyhjän ja pettyneen olon. Miksi kirja liitetty Millenium-sarjaan? Joku taso!

Jätin kesken en löytänyt siitä mitään sellaista joista pidin alkuperäisistä kirjoista. En ymmärrä miksi tämä oli kirjoitettu!

Todella heikko jatko-osa kirjasarjaan, johon tätä teosta ei olisi koskaan pitänyt liittää.

Nyt on saagaa jatkettu liian kauan.

Ihan jees, mutta alkuperäisen Stieg Larssonin trilogian tasolle ei ehdi mikään jatko-osista. Samat hahmot mut ku aina eri lukijakin, niin tuntuvat epä-aidoilta ja koko kirja väkisin väännetyltä. Lukijana Kari Ketonen oli ehdottomasti paras, nämä muut ovat vähän lässyjä minun makuun.

Vaikka kirjasarjalla on useampi kirjoittaja, yhtä koukuttavia ovat silti kaikki kirjat. Tykkäsin tästäkin kovasti, lukija erinomainen.

Eipä ole kirjailija Stieg Larssonin voittanutta tässä sarjassa! Koukussa olen silti Lisbeth Salanderin elämään joten aina luen kyllä uuden Milleniumin. Kirjassa oli hauskasti pieniä yksityiskohtia jotka muistavat alkuperäistä kirjailijaa ja kirjoista tehtyä tv-sarjaa.

Ihan hyvä jatko-osa sarjaan. Ei mikään huippu muttei huonokaan. Viihdyttävä.

Henkimaailman bond-saagaa

Lagerkranzia parempi Millenium-versio, mutta ei tietenkään tavoita Larssonin tasoa. Tapahtumien siirtäminen pohjoiseen tekee tästä omanlaisensa. Kirjoittajan oma ääni raikastaa tarinaa, vaikka toisaalta siinä on paljon epäloogisuuksia ja suoranaisia virheitäkin. Kirjan rentous ja hauskuus viehätti. Lukija on aina yhtä loistava!