Mulla ei millään tule riittämään ilmaisukyky antaakseni tälle kirjalle sen arvoisen arvion. Joskus harvoin (tosin tänä vuonna jo toista kertaa), sitä lukee jotain aivan täysin poikkeuksellista, kirjaa joka tuntuu jokalaiselta. Kirja alkaa seminormaalisti, mutta kasvattaa loppua kohden kierroksia niin, että lukeminen on melkein viskeraalista. Mestariteos, aivan ilman muuta. Sanasto on omanlaistaan, se tulee aivan iholle ja proosa on niin next level kun olla voi. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, kun pystyy tuntemaan. Teoksessa on myös riipivin yksinäisyyden ja toiveen tulla hyväksytyksi kuvailu mitä olen koskaan lukenut. Kirjailija käyttää paljon alkukirjainriimittelyä josta tykkään paljon. Tää tulee jakamaan ihmisiä. Nimittäin niihin jotka ovat kirjan lumoissa, ja sitten niihin jotka ei ymmärrä hyvän päälle 😃

Hienoa kieltä, mutta todella synkkä ja rakkaudeton teos.

Kekseliästä ja soljuvaa suomen kieltä. Muutoin karmiva, synkkä, ja mystinen kirja, josta en saanut otetta.

Upeaa kieltä, mutta sisältö vähän turhankin outoa.

Huh. Todella kaunista tekstiä, nautittavaa sanoilla leikittelyä. Ja todella inhottavaa tekstiä, jonka yli oli vain harpattava siihen syventymättä.

Mikä kieli! Lukija liikutti taitavasti tekstiä

Proosarunoa. Kiveä, V.Kilpeä, Raamattua. Rikasta kieltä: kymmenkertainen sanavarasto verrattuna valtaosaan suomalaisista nykyromaaneista, joiden kieli ei sanomalehdestä eroa.

Mahtavaa kielellä taiturointia! Upeita sanaleikkejä ja kielikuvia, välillä tarina hukkui sanojen suohon mutta sukelsi sitten taas pinnalle.

Upeaa kieltä, loistava romaani❣️❣️❣️

Kielellinen herkkukarkki, mutta sisältö ei ihan täysin avautunut