Yllätyin positiivisesti. Kirja oli paljon syvällisempi kuin osasin odottaa ja ihastutti aitoudellaan. Myös sosiaaliseen mediaan liittyviä haasteita kuvattiin taidokkaasti. Kieli oli kaunista, ja miesten välisiä suhteita kuvattiin samaan aikaan kauniilla ja kaunistelemattomalla tavalla.

Pidin karun rehellisestä tyylistä. Hyvä Eino.

Sinänsä taidokasta tunnelmien maalailua, mutta kirja muuttuu nopeasti jonninjoutavaksi jorinaksi, kun tarinaa ei vaan ole. Parhaimmillaan kirja on itseironisessa vaikuttajakuvailussa, mutta jotenkin kokonaisuus ei vain kulje mihinkään. Nimen taiteilija on lopulta yhdentekevä lisä täydellisten penisten keskellä. Niitä on muuten muunkinlaisia. Eikä heinäkuussa Hietsussa pala katuvalot. Mutta ihan jees setti, lukijakin ok.

Tämä ei ollut ihan minua varten.Taidokasta kirjoittamusta kyllä, mutta loppupeleissä kirja oli pitkästyttävä, sillä kirjassa ei ollut tarinaa tai juonta. Tarina rönsyili jatkuvasti jaarittelun puolelle, yksikään hahmo ei oikein kiinnostanut, ja kirjan loputtua en jäänyt pohtimaan lainkaan hahmoja tai kirjan sanomaa, vaan olin vain onnellinen, kun kirja on viimein ohi.Lukija oli oikein mainio.

Kuin PMMP:n Kesäkaverit myös kaikissa tumman sävyissään. Kulkevaa ja sujuvaa kerrontaa, johon samaistuin vahvasti samankaltaisen elämänvaiheen Kalliossa eläneenä. Alussa viitattiin sairastumiseen, mutta siihen ei enää palattu: se jäi vaivaamaan. Toisaalta sopinee fragmenteista koostuvaan kerrontaan. Olennaisia havaintoja myös luokkataustasta ja somesta. Lukija sopi hyvin tähän. Toivon tekijältä jatkoa! ✨