App Store

Google Play

NO - Details page - Device banner - 894x1036

Astu tarinoiden maailmaan

Kuuntele missä ja milloin haluat

Anu Silfverberg

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa.

Long Playn jutut ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit mutta lyhyempiä kuin kirjat. Niiden kirjoittajat käyttävät aiheidensa parissa kuukausia, joskus jopa vuosia. Long Play haluaa julkaista vain parasta mahdollista journalismia: siis juttuja, joiden faktat on tutkittu tarkkaan, joiden tarina imaisee mukaansa, ja jotka lisäävät lukijansa ymmärrystä maailmasta.

Long Play

Amfetamiini on Suomen suosituin kova huume. Suomessa sitä on käytetty aina enemmän kuin muualla Euroopassa ja eritoten suonensisäisesti. 2000-luvun aikana amfetamiinin käyttäjäkunta on monipuolistunut ja keskiluokkaistunut. Huumekaupan siirtyminen verkkoon on helpottanut saatavuutta, ja nykyisin Helsingissä amfetamiinia voi tilata jo kotiinkuljetuksella. Pitkäaikaiskäyttäjistä suuri osa on kuitenkin yhä huono-osaisia ihmisiä, joiden elämää varjostavat terveyshuolet ja väkivallan uhka.

Vauhdin maailma

Nuoret korkeakoulutetut aikuiset ovat huolissaan mielenterveydestään ja pärjäämisestään, vaikka tilastojen mukaan juuri heillä pitäisi mennä oikein hyvin. Mistä millenniaalien ahdistus kumpuaa?

Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.

Tarpeettomia ihmisiä

Kotimainen rikos on surullinen sotku. Toimittaja Ilkka Karisto istui kuukauden Helsingin käräjäoikeuden salissa numero 403 ja kuuli yli sata tositarinaa.

Suomessa tehdään joka vuosi lähes puoli miljoonaa rikosta. Tavallinen rikollinen ei ole kylmäverinen tappaja vaan kirjanpitonsa väärentänyt velkainen pienyrittäjä tai myymälävaras, joka sammui jo ennen kassaa puoliksi syöty vanukaspurkki kädessään. Käräjäoikeuksien rutiinijutut eivät päädy lehtien otsikoihin, ja siksi ihmisillä on vääristynyt kuva rikollisuudesta, sen syistä ja seurauksista.
 
Ilkka Karisto on Long Playn toimitussihteeri ja toimittaja, joka on erikoistunut reportaaseihin ja laajoihin ilmiöjuttuihin. Hän on päätoimittanut Noste-lehteä ja työskennellyt Imagessa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä kirjoittanut vapaana toimittajana matkailulehti Mondoon pitkiä reportaaseja mm. Amazonilta ja Afrikan maista.

Sali 403 - Suomalainen rikos on onneton sotku

Lastensuojelun työntekijöillä on jatkuvasti kiire. Samalla he tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsiin ja heidän vanhempiinsa koko loppuelämän.

Kun 8-vuotias Eerika kuoli kidutettuna sänkyynsä, moni kysyi: miksi lastensuojelu ei tehnyt mitään? Kun poliisi Oulussa kantoi rimpuilevat kaksospojat kotoaan sijoitettavaksi, ihmiset tyrmistyivät: oikeusmurha! Julkisuudessa lastensuojelulla on kahdet kasvot: viranomaiset joko polkevat vanhempien oikeuksia mielivaltaisesti tai unohtavat lapsen kärsimyksen. Kirjailija ja dokumentaristi Elina Hirvonen seurasi lastensuojelun arkea Helsingissä. Kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtään juosten.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja dokumenttielokuvien ohjaaja. Hänen esikoisromaaninsa Että hän muistaisi saman (Avain 2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana, ja vuonna 2010 Hirvonen voitti Kalevi Jäntin palkinnon romaanillaan Kauimpana kuolemasta (Avain 2010). Hirvosen afrikkalaisista siirtolaisista kertova dokumenttielokuva Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa on palkittu useasti.

Suojelupäätöksiä

Yhdysvallat sulkee enemmän ihmisiä vankiloihin kuin mikään muu valtio. Nyt tuomioita halutaan kohtuullistaa. Pehmeämpää linjaa ajaa jopa presidentti Donald Trump.
Kalifornialainen Miguel Quezada oli 16-vuotias, kun hänet pidätettiin epäiltynä murhasta. Tuomio tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan, 1990-luvun lopulla, jolloin Yhdysvaltain rikoslait olivat ankarimmillaan: alaikäisiäkin tuomittiin elinkautiseen ja jopa kuolemaan. Quezada istui vuosikausia täpötäydessä vankilassa, joka on tunnettu vartijoiden väärinkäytöksistä ja rasismista. Viime kesänä hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Ilman poliitikkojen linjanmuutosta hän olisi istunut sellissään 2040-luvulle asti.

Yksi miljoonista

Todennäköisyys kuolla itsemurhaiskussa on häviävän pieni. Silti iskuja pelätään suunnattomasti. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Toisin kuin oletetaan, itsemurhaterrorismi ei ole uusi ilmiö. Iskujen pitkä ja värikäs historia osoittaa, että vain harvoin niistä seuraa se, mitä tekijät ovat tavoitelleet. ”Poikkeustapauksia lukuun ottamatta terrorismi ei kerta kaikkiaan toimi”, Uschanov kirjoittaa.

Pelottelusurma

Idean piti olla loistava: suomalainen Salora päätti 1970-luvun puolivälissä valloittaa rotusortoa harjoittaneen Etelä-Afrikan markkinat. Yhtiö rakensi televisiotehtaan rajan taakse Swazimaahan ja lähetti sinne työntekijät Suomesta. Holtittomasti johdettu retki holtittomasti johdettuun valtioon epäonnistui täydellisesti. Long Play matkasi Saloran jäljille Swazimaahan ja tapasi kuninkaan entisen neuvonantajan, timantteja myyvän suomalaisen kunniakonsulin sekä televisioasentaja Tulosen, joka jäi Afrikkaan, kun tehtaan muu väki palasi pohjoiseen.

Maassa maan tavalla

Raimo Liukkonen oli töissä lihatiskillä. Iltaisin hänestä kuoriutui kaikkien rakastama drag-tähti Mummo. Sitten hänet surmattiin. 1980-luvulla homomiehiin kohdistuvat väkivaltarikokset yleistyivät maailmalla, myös Suomessa. Helsingissä tapettiin runsaan kolmen vuoden aikana kolme miestä, joiden surmaa poliisi ei ole koskaan selvittänyt. Sitä ennen sekalainen joukko viinuria, turkkuria ja parturi-kampaajaa perusti Suomen ensimmäisen drag show’n. Se nousi hillittömään suosioon ja kiersi ympäri maata. Mummon kuoleman jälkeen kaikki hiipui. Hänen ystävänsä miettii yhä, miksi hänet tapettiin.

Mummo on murhattu!

Unesta on tullut suorite. Siksi nukahtaminen on vaikeaa yhä useammille. Unettomuudesta puhutaan nyt epidemiana – se aiheuttaa sairauksia, hulluutta ja kuolemaa. Unihäiriöt ovat lisääntyneet varsinkin työtä tekevillä. Samalla unen hallinnasta on tullut tuottoisa bisnes, jota ruokkii pelko. Mutta kasvava huoli nukkumisesta saattaa vain pahentaa ongelmaa. Toimittaja Anu Silfverberg on kärsinyt pitkään unettomuudesta eikä halua kuulla enää yhtään vinkkiä parempaan unihygieniaan. ”Uni on viimeinen oma asiamme”, hän kirjoittaa.

Yön sankarit

Syyskuussa Sunny Car Centerin toimitusjohtaja Markku Ritaluoma sai oudon sähköpostin, jossa ghanalainen mies lupasi selvittää firman rahoitussotkuja. Tosin viesti vaikutti suomesta käännetyltä ja muistutti fakseja, joilla liikemies Carl J. Danhammer aiemmin huijasi rovaniemeläiseltä vanhukselta satojatuhansia euroja. Ghanassa pitkään häärinyt Danhammer kieltää sotkeutuneensa Sunny Car Centeriin. Värikkään elämänsä aikana hän on ehtinyt toimia Matti Nykäsen managerina, kihlata Anu Saagimin ja kruunauttaa itsensä prinssiksi Ghanassa. Long Playn haastattelussa Danhammer sanoo olevansa väärinymmärretty nero.

Levoton prinssi

Antti Järvi

Kaksi vuotta sitten suomalainen nainen kirjoitti kirjeen Sveitsiin. Se alkoi: ”Täten esitän pyynnön, että Dignitas-järjestö aloittaisi avustetun itsemurhan valmistelut kanssani.”

Vakavasti sairas ihminen ei Suomessa saa lääkäriltä kuolinapua. Vaihtoehtoina ovat kuoleman odottaminen, itsemurha tai avustettu kuolema ulkomailla. Suomen laki ei kuitenkaan erikseen kiellä kuolinapua. Laki on monilta osin samanlainen kuin Sveitsissä, jonne matkustetaan kuolemaan eri puolilta maailmaa. Yksikään lääkäri ei kuitenkaan ole testannut lakia, koska oikeusoppineetkaan eivät ole varmoja, mitä siitä seuraisi.

Lähtö

Kuuntele missä ja milloin haluat

Other podcasts you might like ...