App Store

Google Play

NO - Details page - Device banner - 894x1036

Astu tarinoiden maailmaan

Kuuntele missä ja milloin haluat

Anu Silfverberg

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa.

Long Playn jutut ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit mutta lyhyempiä kuin kirjat. Niiden kirjoittajat käyttävät aiheidensa parissa kuukausia, joskus jopa vuosia. Long Play haluaa julkaista vain parasta mahdollista journalismia: siis juttuja, joiden faktat on tutkittu tarkkaan, joiden tarina imaisee mukaansa, ja jotka lisäävät lukijansa ymmärrystä maailmasta.

Long Play

Suomalaisten seksistä tiedetään kyllä lukuja: kumppaneiden määrä, yhdyntätiheys ja aktin kesto. Mutta miltä seksi tuntuu? Miten sitä päädytään harrastamaan? Mitä ihmiset oikeasti tekevät sängyssä, ja mitä he silloin ajattelevat? Kaksikymmentä eri-ikäistä ihmistä kertoi toimittaja Maria Petterssonille, millainen oli heidän viimeisin seksikertansa. Yksi teki sen ensimmäistä kertaa, toinen tiesi, että kokemus jäisi viimeiseksi. Jollain kumppaneita oli yksi, toisella yli sata. Ja siinä missä eläkeläismies päivitteli vaimon ihanuutta, muuan nuorukainen mietti: Onko tämä sittenkään Janne?

Vika kerta

Todennäköisyys kuolla itsemurhaiskussa on häviävän pieni. Silti iskuja pelätään suunnattomasti. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Toisin kuin oletetaan, itsemurhaterrorismi ei ole uusi ilmiö. Iskujen pitkä ja värikäs historia osoittaa, että vain harvoin niistä seuraa se, mitä tekijät ovat tavoitelleet. ”Poikkeustapauksia lukuun ottamatta terrorismi ei kerta kaikkiaan toimi”, Uschanov kirjoittaa.

Pelottelusurma

Nuoret korkeakoulutetut aikuiset ovat huolissaan mielenterveydestään ja pärjäämisestään, vaikka tilastojen mukaan juuri heillä pitäisi mennä oikein hyvin. Mistä millenniaalien ahdistus kumpuaa?

Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.

Tarpeettomia ihmisiä

Tavataan ajatella, että suomalaiset eivät ole koskettelevaa kansaa ja että nykyään ihmiset eivät enää kohtaa fyysisesti. Kävi ilmi, että kumpikaan ei ole totta.

Ihmiset koskettelevat toisiaan koko ajan, silloinkin kun se ei ole välttämätöntä. Tutkijat arvelevat, että pidämme sillä tavoin joukkoamme koossa, niin kuin apinat. Juuri oikeanlainen kosketus saa ihmisen voimaan hyvin ja toimimaan sopuisasti toisten kanssa. Mutta jos yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointi perustuu koskettamiselle, mitä tapahtuu kun se otetaan pois?

Hellät apinat

Lastensuojelun työntekijöillä on jatkuvasti kiire. Samalla he tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsiin ja heidän vanhempiinsa koko loppuelämän.

Kun 8-vuotias Eerika kuoli kidutettuna sänkyynsä, moni kysyi: miksi lastensuojelu ei tehnyt mitään? Kun poliisi Oulussa kantoi rimpuilevat kaksospojat kotoaan sijoitettavaksi, ihmiset tyrmistyivät: oikeusmurha! Julkisuudessa lastensuojelulla on kahdet kasvot: viranomaiset joko polkevat vanhempien oikeuksia mielivaltaisesti tai unohtavat lapsen kärsimyksen. Kirjailija ja dokumentaristi Elina Hirvonen seurasi lastensuojelun arkea Helsingissä. Kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtään juosten.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja dokumenttielokuvien ohjaaja. Hänen esikoisromaaninsa Että hän muistaisi saman (Avain 2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana, ja vuonna 2010 Hirvonen voitti Kalevi Jäntin palkinnon romaanillaan Kauimpana kuolemasta (Avain 2010). Hirvosen afrikkalaisista siirtolaisista kertova dokumenttielokuva Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa on palkittu useasti.

Suojelupäätöksiä

Raimo Liukkonen oli töissä lihatiskillä. Iltaisin hänestä kuoriutui kaikkien rakastama drag-tähti Mummo. Sitten hänet surmattiin. 1980-luvulla homomiehiin kohdistuvat väkivaltarikokset yleistyivät maailmalla, myös Suomessa. Helsingissä tapettiin runsaan kolmen vuoden aikana kolme miestä, joiden surmaa poliisi ei ole koskaan selvittänyt. Sitä ennen sekalainen joukko viinuria, turkkuria ja parturi-kampaajaa perusti Suomen ensimmäisen drag show’n. Se nousi hillittömään suosioon ja kiersi ympäri maata. Mummon kuoleman jälkeen kaikki hiipui. Hänen ystävänsä miettii yhä, miksi hänet tapettiin.

Mummo on murhattu!

Vietnamilainen Hien tuli Suomeen töihin kynsistudioon. Hän paiski vuoden töitä ilman palkkaa, synnytti lapsen ja pakeni lopulta työnantajiltaan. Suomessa arvioidaan olevan jopa satoja ihmiskaupan uhreja, mutta valtaosa tapauksista ei koskaan tule julki. Hienin ja hänen miehensä hyväksikäyttötapaus eteni käräjille ja muutti suomalaista oikeuskäytäntöä.

Serkkuni, ihmiskauppias

Aivoilla on hillitön voima: jos tila on ahdas, ne voivat jopa porautua kallon läpi. Kirurgi Jyri Hukki on avannut satoja lasten kalloja ja huomannut jotain outoa.

Sami oli aggressiivinen lapsi, joka töni muita jo tarhassa. Lääkäreiden mukaan hän oli kuitenkin täysin normaali. Sitten poika päätyi kirurgi Jyri Hukin hoidettavaksi. Hukki on avannut, laajentanut ja muotoillut satoja lasten kalloja. Samalla hän on huomannut, että ennen holtittomat lapset ovat leikkauksen jälkeen rauhallisia ja iloisia. Mitä se tarkoittaa? Pään avaus on tarina kallojen muotoilemisesta, suomalaisen kirurgin hämmästyttävästä havainnosta – ja Samista, jonka elämä muuttui.

Riku Siivonen on toimittaja ja käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut 15 vuoden ajan muun muassa Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuille, Imageen ja Aamulehteen. Hän on keskittynyt yhteiskunnallisiin aiheisiin. Lisäksi hän on työskennellyt Yleisradiolle sekä tehnyt töitä lukuisille tv-tuotantoyhtiöille.

Pään avaus

Turun legendaarisen Domino-teatterin tarina päättyi surkeasti syksyllä 2014. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka on elokuvaa ihmeellisempi.

Alkuvuodesta 2014 perinteikäs Domino-elokuvateatteri näytti saaneen uuden elämän. Lehdissä kerrottiin, että pian siellä esitettäisiin klassikoita filmikopioina. Toisin kävi. Elokuvia näytettiin videotykiltä ilman minkäänlaisia esityslupia. Teatterin omistava leskirouva harhaili aulassa, mutta show’ta pyöritti muuan Tom Appelqvist. Lopulta ovet suljettiin ja tarina sai uuden käänteen: omistaja oli mennyt uusiin naimisiin. Hän ei kuitenkaan itse tiedä sitä. Poliisi tutkii petosta.

Kalle Kinnunen on helsinkiläinen elokuvaan erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Kinnunen on Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko ja Imagen kolumnisti. Helsingin Sanomien Kuukausiliite on valinnut hänen bloginsa Kuvien takaa Suomen kymmenen parhaan blogien joukkoon. Kinnusen esikoiskirja Big Game – kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (Johnny Kniga 2015) käsitteli suomalaisen elokuvan kansainvälistymistä.

Tämä mies on vaarallinen

Verkostomarkkinointiyritys Zinzinon koulutuksissa luvataan myyjille huimia tuloja ja luksuselämää palmujen alla. Todellisuudessa uuden myyjän on vaikea ansaita työllään edes elantonsa ja vain pyramidin huipulla voi rikastua.

Zinzinon johtohahmot ovat verkostomarkkinoinnin veteraaneja, jotka ovat epäonnistuneet kaikissa aiemmissa viritelmissään. Yritys myy kahvikoneita ja lisäravinteita, joiden mainostetaan suojaavan Alzheimerin taudilta ja muilta vakavilta sairauksilta. Viime vuonna yli kymmenentuhatta suomalaista ryhtyi Zinzinon jälleenmyyjäksi tai asiakkaaksi. Poliisi epäilee yritystä laittomasta pyramidipelistä.

Ilkka Karisto on Long Playn toimitussihteeri ja toimittaja, joka on erikoistunut reportaaseihin ja laajoihin ilmiöjuttuihin. Hän on päätoimittanut Noste-lehteä ja työskennellyt Imagessa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä kirjoittanut vapaana toimittajana matkailulehti Mondoon pitkiä reportaaseja mm. Amazonilta ja Afrikan maista.

Vika kerta

Kuuntele missä ja milloin haluat

Other podcasts you might like ...