Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:
“Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!”
Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin.
"Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto.
Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan.
“Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.
Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida.
Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin.
“Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974.
"Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."
Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen – teinisotilaasta Suomen presidentiksi.
Lähteet ja haastateltavat:
Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, Otava
Ohjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Tuottaja: Lotta Hoppu Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.
Ohjelma on tehty vuonna 2021.
Kliv in i en oändlig värld av stories
Svenska
Sverige