Härkönen kirjoittaa sarkastisesti, jopa tylysti. Tai antaa päähenkilönsä puhua. Kyynisesti. Kun millään ei ole väliä. Ja kaikella on. Rakkauden perässä juokseva. Jännä kontrasti ammatin ja henkilön välillä. Tai ehkä juuri siitä on kysymys: minkä tahansa naamion taakse piiloutuu ihminen rakkauden janossaan. Ja esittää kovista.

En

Taattua mustaa huumoria.

Vähän tylsä, Härkönen toistaa itseään. Kirjailijan taso heikentynyt, aina ei voi onnistua 😁

Perus Härkösen teos: Ihan viihdyttävä ja helppo kuunnella. Herää ajatus, onko kirja liiankin samanlainen kirjailijan aiempien teosten kanssa. Dialogi tökki kirjassa poikkeuksellisen paljon.

Koukuttava tarina. Realistinen kuvaus, nauratti ja suretti.

Mielenkiintoinen. Hauska ja kuitenkin myös surullinen.

Mitäänsanomaton. Tylsä. Kliseitä täynnä.

Luontevaa dialogia ja ihmissuhteiden kuvausta

Tylsä.