Mustan huumorin sävyttämä, haikean svengaava romaani jazzmuusikon junamatkasta
halki muistojen, olennaisuuksien äärelle.

Helsinkiläistynyt jazzsaksofonisti matkustaa vanhoille kotikonnuilleen Kainuuseen esiintyäkseen Eino Leino -päivillä tai ehkä hankkiutuakseen eroon koko piinaavasta
instrumentistaan.
Junan edetessä kohti pohjoista ja illan tummuessa kertoja kuorii itsestään kerroksia. Muistojen kirkkaat välähdykset, tuokiokuvat keskusteluista ja matkan varrella vastaan tulleista värikkäistä ihmiskohtaloista täplittävät kerrontaa, joka polveilee raikkaana ja
letkeänä kuin helmeilevä jazzmusiikki.