Suosittelen!Itse läheisen ”luonnollisen kuoleman” kautta menettäneenä en ole saanut apua suruuni mistään. Saati että joku olisi auttanut hoidettavissa asioissa.En missään tapauksessa kadehdi tai vähättele muiden kokemaa tms. Ainoastaan kadehdin sitä miten toisille on apua tarjolla ja toisille ei.

Raskasta kuunneltavaa, sydäntä riipivää surua. Välillä tuntui pitkästyttävältä kaikki selvitykset eri virastojen toimintatavoista. Toisaalta, onhan se hyvä tuoda esille asioita, miten ja mistä saa apua mistäkin.

Otin kirjan kuunteluun kun halusin kuulla omaisten ajatuksia/tuntemuksia ja selviytymiskeinoja. No alkuun olikin näitä juttuja, mutta sitten jostain syystä muuttui oppikirjaksi. Totta on kyllä että omaiset unohdetaan oikeusjärjestelmässä, mutta niin ne unohdetaan hyvin monessa muussakin systeemissä kuten terveydenhuollossa. Ihmisellä vaan pitää olla tieto omista oikeuksistaan ja hyvin kova ääni sekä vahvat kyynärpäät...tai helkutin hyvä lakimies

Muuten hyvä mut liian pitkä

Alkuun erittäin mielenkiintoinen ja erittäin surullinen jopa. Tilastot ja tutkimukset olivat turhankin pitkäveteisiä ja kirja jää kuuntelematta sen takia kokonaan loppuun. Muutoin oikein hyvä.

Loppu oli aika puuduttavaa; oli ikään kuin tietopaketti kohderyhmälle, jonka siihen kuulumattomana koin liian oppikirjamaiseksu. Muuten hyvä.

Kolmonen uudesta informaatiosta, mutta kaksi tähteä tippuu jatkuvasta toistosta. Jos samoja asioita ei olisi sanottu useaan kertaan, kirja olisi ollut paljon parempi.

Oli ehkä tarkoitettu lukijalle jonka omainen menehtynyt henkirikokseen. Oli loppuosa aika informaatiopainotteinen.

Loppu puolen informatiivinen osuus oli ajoittain tylsä, mutta kokonaisuutena kouluttava.

Alkuun mielenkiintoinen, lopun toistuva tietopläjäys oli liian pitkä.