Alkupuolisko hulvaton, henkilöhahmot kuvattu mitä mieleenpainuvimmalla tavalla. Loppupuolisko meni ihon alle ja aiheutti ristiriitaisia tunteita sekä kysymyksen miten samankaltainen voikaan olla kohtalo vielä nykypäivänäkin alkoholistiperheen lapsilla. Kiitos Joonatan Tola, eriparisilmäinen sisko, näkijä sisko, pikkusimpanssi. Kiitos kissamummo vastaleivotusta pullasta.

Uppouduin täysin tähän tarinaan. Ihailin Tolan kykyä kuvata vaikeita asioita otteella, joka sai välillä nauramaan ääneen. Kuitenkin kirja kuvaa niin vaikeita asioita, sellaisia joita lasten ei pitäisi joutua kokemaan. Minuun tämä kirja jätti kyllä jäljen.

Ihmeellinen ja vaikuttava teos. Tästä taitaa tulla elokuva, jota katsotaan. Ainakin toivon niin.

Hieno teos pojan silmin isästä ja perheistä. Totuudenmukainen, hyvin kirjoitettu, surullinen mutta toiveikas ja pitää lukea uudelleenkin tai kuunnella äänikirjana. Odotan jatkoa! Tällaiset aidot elämäntarinat tulee päästä ihmisten luettavaksi.

Viiltävän hyvin kirjoitettu, raadollinen mutta rakastettava tarina. Kirja vie täysin mukanaan. Ilkka Villin lukeminen antaa lisäkerroksia tarinalle, erittäin hyvä.

Itse samanlaisen perhehelvetin kokeneena voin sanoa Joonatanille, että iso kiitos ja kumarrus rohkeudesta ja rehellisyydestä! Oikea elämää on usein tarinaa järkyttävämpi ja moni ei usko kun kerron omista lapsuudenkokemuksista, tämä kirja on myös vertaistuki monelle kaaoksen keskellä kasvaneelle.

Usein paras tapa käsitellä kipeitä asioita on kertoa niistä huumorin ja kauneuden kautta, yrittäen ymmärtää. Upea kirja.

Paras ja tunteita herättävin kirja jonka suomalainen on vuosiin kirjoittanut.

Lukija sopi hyvin kirjaan. Kiitos.

Hyvin kirjoitettu kertomus aikamoisesta elämästä. Kolmen lapsen äitinä tämä oli hetkittäin aika järkyttävääkin luettavaa. Vahvoja ovat nämä Tolan lapset, kun ovat hyvin elämässään pärjänneet, vaikka alkutaival on voinut hetkittäin olla varsin raskas.