Herkkä ja liikuttava kertomus selviämisestä, kommunikaatiosta ja sen vaikeudesta. Ennen kaikkea kertomus rakkaudesta.

Kaunis ja herkkä kertomus. Hienoa tekstiä ja hyvä lukija. Suosittelen lämpimästi.❤️

Todella ihana kirja, joka mielestäni kertoi rakkaudesta. Suosittelen lukemaan.

Miten tarkasti osaakaan tämä isä kuvata omia ristiriitaisiakin, osin jo unohtamiani tuntemuksia oman vanhemmuuteni alkumetreillä. Minun vauvani olivat täysaikaisia, mutta silti koin niin samankaltaisia tuntemuksia, vaikka olen äiti ja kokemuksistani on jo 23-28 vuotta. Kaksosten kotiinlähdön haikeansuloiset tunnelmat toivat vahvasti mieleeni omat tuntemukseni, niin että liikutuin kyyneliin saakka, kuten monesti muutenkin tarinan edetessä.

Kirjan kieli on kaunista ja taitavaa, siksi lukeminen/kuunteleminen on sujuvaa. Kaikesta rehellisyydestä ja itsensä likoon laittamisesta huolimatta kirjan minä-kertoja sai aikaan valtavaa ärsytystä. ”Minä, minä, minä.” Äiti jää monessa haastavassa tilanteessa yksin, kun minä-kertoja isä painii omien mörköjensä kanssa. Välillä taas minä-kertoja tuntuu nostavan itsensä jopa lääkäreitä & hoitajia tietävämmäksi. Toki tämä kaikki on varmasti osa isoa tunnemyrskyä ja pelkoja, mutta itselleni nousi kirjaa lukiessa ärtymys isommaksi tunteeksi kuin liikutus. Mutta eihän hyvän kirjan tarvitse aina olla miellyttävä.

Kirja kuvaa vahvoja tunteita ja elämän tilanteita, jotka muuttavat ja kasvattavat koko perhettä. Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta.

Avoimesti tunteista, perheestä, menetyksestä ja uudesta onnesta. Samaistuttavaa kenelle tahansa perheelliselle ihmiselle, etenkin heille, joilla on keskiraskauden keskenmenoja taustalla.

Upea, koskettava!

Niin avoin kuvaus vaikeasta elämäntilanteesta, päätöksenteosta ja niiden herättämistä tunteista. Miten nopeasti kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä voi erkaantua ja taas löytää toisensa. Konkreettisesti vaikeuksien kautta voittoon. Loistavasti kirjoitettu kirja. Kiitos.

Koskettava, viisas, kaunis tarina.