Juonenkuljetuksen epäuskottavuus pahenee kirja kirjalta, ja nyt ylitti jo kehnon rajan. Pelkästään Islannin luonnon upea kuvaus ei enää kannattele tarinaa. Toisin kuin ensimmäinen kirja, edellinenkään, saati tämä, ei jättänyt janoa seuraaviin.

Pettymys. Odotin edellisten osien perusteella enemmän. Aivan liikaa Jakob&Leena -kuviota ja vastenmielistä huoltajuuskiistaa. Myös heidän suhteensa alun tarkka kuvaus oli jotenkin turhaa, kun hahmot olivat jo riittävän tuttuja edellisistä kirjoista. Liikaa rinnakkaisten tarinoiden kuljetusta ja lisäksi eri aikajanalla. Toisinaan liikaa yksityiskohtaista jaarittelua asioista, jotka eivät liittyneet mihinkään eivätkä mielestäni varsinaisesti rikastuttaneet tarinaa. Ei tämä nyt varsinaisesti huono ollut, mutta jotenkin hajallaan ja levällään sinne ja tänne.

Sarjan ensimmäinen osa oli jees, sitten on taso laskenut kirja kirjalta. Epäuskottava juoni (toki taustajuonen epäuskottavuus ja juonen reiät ylittivät sietokykyni jo edellisessä osassa), tylsää kerrontaa ja jotenkin insinöörimäistä kieltä. Jakob-Lena kuvion seuraaminen oli niin piinallista ja ahdistavaa että kuuntelu piti välillä keskeyttää. Hirveitä ihmisiä.Kirjan ansio oli se että tulin tietoiseksi siitä hevos-vampyyrikuviosta josta en ollut ikinä ennen kuullutkaan. Melkoisen ikävää sekin, joten noin ylipäätään raskasta kuunneltavaa tämä oli.

Annoin Hildurille arvosanaksi 4, sarjan toiselle kirjalle 3 ja tälle 2. Valitettavasti juoni oli epäuskottava ja monet tekstinkohdat tuntuivat päälleliimatuilta. Olisi vrmaan ollut paikallaan kypsytellä tarinaa ja tekstiä rauhassa, kiireettä.

Odotin tämän olevan Jakobin tarinan, mutta tämä oli yhtä sillisalaattia. Kirjan nimi ja juoni eivät kohdanneet. Taso laskenut kirja kirjalta ja tämä oli rimanalitus.

Lievä pettymys. Siellä täällä viimeistelemättömyyttä - kustannustoimittajan olisi pitänyt olla hereillä. Loppuratkaisu yrittää olla yllättävä, mutta on epäuskottava ja ennen kaikkea epälooginen. Ilman juonopaljastuksia en voi yksilöidä tarkemmin. Päässyt kustantajan seulan läpi nolosti. Luenta notkeaa ja mukavasti kuunneltavaa.

Nyt riitti 90 min tätä saagaa. Ankeaa tusinatavaraa, väkisin ja rahan takia väännettyä, ei kiitos enää. Maailmassa on niin paljon hyviä kirjoja, siirryn sellaisten pariin.

Kaksi ekaa osaa sykähdytti, tämä ei niinkään. Pitkäksi venytetty, liikaa turhia käänteitä. Vähän jäi olo, että tämä on väkisin puserrettu osa.

Yhteiskunnalliset aiheet, nopeasti etenevä kerronta, riittävästi juonenkäänteitä. Aivan Satumaista! Toivottavasti Hildurin saaga jatkuu… Kiitos myös Sanna Majuri, olet erinomainen lukija.

Uuvuttavaa luettavaa turhan jaarittelun vuoksi. Tarinan ydin jää epäolennaisuuksien varjoon.