k
17. lokak. 2021
Jaarittelua, genren kliseitä, keittiöpsykologiaa. Ehkä kirjailijoille on maksettu kirjainmäärän perusteella? Sinänsä muuten sujuvasti kirjoitettu. Usein dekkareita lukiessa ihmettelen niitä jotenkin infantiileja päähenkilöitä, sellaisiako ihmiset oikeasti ovat? Tässäkin kirjassa. Jokainen tämän kirjan henkilö on lisäksi epämiellyttävä, vaikeastipidettävä ihminen. Ja sen päälle vielä kahden päähenkilön kaikki neuroosit. Se oli välillä vähän liikaa. Etenkin loppupuolella, kun aloin jo toivoa niille ääliöille päähenkilöille ennemminkin pahoja kuin hyviä asioita. Kososen ääni on miellyttävä, mutta jostain syystä hän pitää lauseiden välissä ylipitkiä taukoja. Niin pitkiä, että monen monta kertaa ehdin jo luulla että lukeminen on keskeytynyt tai padista akku tyhjeni.