Erikoinen kirja. Piti otteessaan loppuun asti, että tarina selviää, mutta ei herättänyt halua tutustua saman kirjailijan kirjoihin enempää.

Kummallista kieltä. Ei päätä ei häntää.

Lukija ääni pilasi kokemuksen. Sama kirjailija tämän jälkeen tullut kirja, jatkoa siis, lukija hyvä , ilmeikäs ei monotoninen. Aivan eri kokemus.

Jätän kesken n 1,5 tunnin kohdalla, sillä huomaan että tämä ei jaksa pitää yllä mielenkiintoani ja kerrontatekniikka sekä lukija alkoivat lisäksi ärsyttää. Tässä tutkijapoliisi on jatkuvasti rikollisen pään sisällä ja kuvittelee että mitä tämä on ajatellut ja tehnyt. Eipä siinä sinänsä kai vikaa, mutta kun se on kirjoitettu hyvin yksityiskohtaiseksi ja minä-muodossa. Etenkin tuo minä-muoto tuntui huijaukselta, sellaiselta ”ja se olikin vain unta” -kerronnalta, sillä ne pitkät pätkät tosiaan ovat vain tutkijan kuvitelmia ja tuntuvat kovin turhilta siis kaikessa yksityiskohtaisuudessaan. Lisäksi lukija lukee töksähdellen, kuin joka sana olisi irrallinen eika osa lausetta, ja luulen että juuri se oli pääsyy huomioni herpaantumiseen.