”Hän käänsi kahvasta ja veti, mutta mitään ei tapahtunut. Hän katsoi ylös. Ikkunankarmin yläreunassa näkyi outo kapine, joku turvakiinnitys, jotta toimihenkilöt eivät tappaisi itseään.”
Muovilusikkalapset on tarina luokkanoususta sekä terveen ja sairaan mielen rajasta. Kirsi on sivistyneesti syrjäytynyt, perheetön, 45-vuotias nainen ja itsensä pahin vihollinen. Hänen yksinäinen arkensa nojaa tarkkaan rutiiniin ja moitteettomaan työntekoon. Eräänä marraskuisena maanantaina hänen työviikkonsa Me Media Oy:ssä alkaa turvallisen tavallisesti, mutta päättyy toisin. Päivien edetessä ja tapahtumien vyöryessä köysi hänen kaulallaan kiristyy. Lapsuuden alkoholistiperheessä koettu väkivalta ja turvattomuus jättävät jäljet, joita ei voi piilottaa loputtomiin; esikoisromaani kertoo näistä jäljistä. Se kuvaa myös työyhteisön merkitystä yksinäiselle ja asioista kauheinta, rakkautta, joka kasaantuu yksille ja kiertää toiset.
”Kirja koukuttaa nopeasti ja paljastaa korttinsa lähes trillerimäisellä jännittävyydellä (...). Tanja Railolla on räävitön passiivisaggressiivisen huumorin ja iskevän kielen taju, joilla hän tavoittaa sekä toimistotyön vieraannuttavuuden että liikaa kestäneen mielen säröilyn. Hän esittää vimmaisesti selviytyvän, hankalaluontoisen Kirsin lämmöllä, joka ei herätä sääliä, vaan raivokasta myötätuntoa. Voi ihminen, kuinka yksin voitkaan olla.” - Eli Harju, kulttuuritoimitus.fi (23.3.2022)
© 2024 Basam Books (Äänikirja): 9789523795037
Julkaisupäivä
Äänikirja: 10. tammikuuta 2024
”Hän käänsi kahvasta ja veti, mutta mitään ei tapahtunut. Hän katsoi ylös. Ikkunankarmin yläreunassa näkyi outo kapine, joku turvakiinnitys, jotta toimihenkilöt eivät tappaisi itseään.”
Muovilusikkalapset on tarina luokkanoususta sekä terveen ja sairaan mielen rajasta. Kirsi on sivistyneesti syrjäytynyt, perheetön, 45-vuotias nainen ja itsensä pahin vihollinen. Hänen yksinäinen arkensa nojaa tarkkaan rutiiniin ja moitteettomaan työntekoon. Eräänä marraskuisena maanantaina hänen työviikkonsa Me Media Oy:ssä alkaa turvallisen tavallisesti, mutta päättyy toisin. Päivien edetessä ja tapahtumien vyöryessä köysi hänen kaulallaan kiristyy. Lapsuuden alkoholistiperheessä koettu väkivalta ja turvattomuus jättävät jäljet, joita ei voi piilottaa loputtomiin; esikoisromaani kertoo näistä jäljistä. Se kuvaa myös työyhteisön merkitystä yksinäiselle ja asioista kauheinta, rakkautta, joka kasaantuu yksille ja kiertää toiset.
”Kirja koukuttaa nopeasti ja paljastaa korttinsa lähes trillerimäisellä jännittävyydellä (...). Tanja Railolla on räävitön passiivisaggressiivisen huumorin ja iskevän kielen taju, joilla hän tavoittaa sekä toimistotyön vieraannuttavuuden että liikaa kestäneen mielen säröilyn. Hän esittää vimmaisesti selviytyvän, hankalaluontoisen Kirsin lämmöllä, joka ei herätä sääliä, vaan raivokasta myötätuntoa. Voi ihminen, kuinka yksin voitkaan olla.” - Eli Harju, kulttuuritoimitus.fi (23.3.2022)
© 2024 Basam Books (Äänikirja): 9789523795037
Julkaisupäivä
Äänikirja: 10. tammikuuta 2024
Astu tarinoiden maailmaan
Arviot perustuu 25 arvioon
Ajatuksia herättävä
Hämmentävä
Surullinen
Lataa sovellus niin voit osallistua keskusteluun ja kirjoittaa oman arviosi.
Arviot 5/25
Maiju
28. tammik. 2024
Kirjan sisältöä en pysty arvioimaan, koska en pystynyt kuuntelemaan kuin muutaman minuutin. Aina kirjailija itse ei ole paras lukija. Tämä oli ensimmäinen kerta kun jätän kuuntelematta lukijan takia, ja kuuntelen todella paljon! Harmi, koska kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Mutta lukijan ääni ei ollut sopivaa minun korville. En tiedä mikä siinä oli vialla, mutta kuuntelun pitää olla sujuvaa ja tarinaan pitää päästä sisälle, eikä se onnistu jos joutuu pinnistelemään kuuntelemisen kanssa.
Jack
20. tammik. 2024
Taas kerran kirjaija itse arvelee korvaavansa ammattilukijan. Loppui kuuntely heti alkuunsa. Harmi.
Satu
22. tammik. 2024
Vaikeasta traumasta huumorin keinoin.
H
22. tammik. 2024
Kirja mielenkiintoinen ja vakavasta aiheesta huolimatta hyvällä huumorilla kirjoitettu. Lukija muuten hyvä, mutta kuuntelua häiritsi se, että lukija siirtyi nykyajasta lapsuuteen / nuoruuteen ilman mitään taukoja.
Tapio
2. maalisk. 2024
Silmiä avaava tarina, mielenkiintoisella tavalla kerrottuna. Teemat ovat aika karuja, mutta mustalla huumorilla höystetty kerronta pitää mukanaan. Suosittelen myös meille, joilla ei ole päähenkilön traumoja kannettavinaan. Pidin myös lukijasta.
Suomi
Suomi