Vetovoima: Kirja inspiroivista yrityksistä, merkitysten johtamisesta ja idealismin voimasta

Kun halutaan tehdä yrityksestä tai organisaatiosta vetovoimainen, tarvitaan strategista humanismia: investoimista yrityksen henkiseen pääomaan. Samalla syntyy organisaatio, joka on poikkeuksellisen houkutteleva työpaikka ja kiinnostava yhteistyökumppani.

”Menestykseen tarvitaan resursseja, joita muilla ei ole”, Nando Malmelin ja Jukka Hakala pohtivat kirjassaan. ”Yhä useammin ne ovat ihmisiä, tiimejä tai verkostoja. Jotta nämä kehittyvät todellisiksi menestystekijöiksi, tarvitaan strategista humanismia. Kun yritys tukee työntekijöitään kasvamaan ihmisinä ja uudistumaan ammattilaisina, intohimon, innovatiivisuuden ja rohkeuden kasvu johtavat inspiroivasti johdettuina myös liiketoiminnalliseen menestykseen.”

Kirjoittajat haastavat kapeakatseisen liiketoimintafilosofian: menes¬tyäkseen yrityksellä pitää muitakin tavoitteita kuin taloudellisen tuloksen maksimoiminen ja omistaja-arvon lisääminen. Tällaisia ovat ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden päämäärät. Johtamisen avainkysymyksiä on, kuinka organisaatioon ja henkilöstöön saadaan luotua tarkoituksellisuuden tunnetta. Vain sitä kautta saadaan luotua myös vetovoimaa.

Vetovoima on selkeä strateginen tavoite ja kriteeri, johon peilaten tehdään menestykseen johtavia päätöksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Jokaisen päätöksen kohdalla on arvioitava, miten se vaikuttaa organisaation vetovoiman kehittymiseen.

”Vetovoiman johtaminen on kustannustehokas ja johdonmukainen tapa kehittää toimintaa ja rakentaa brändiä. Vetovoimainen yritys palvelee asiakkaitaan intohimoisesti ja on kiinnostava kumppani.”

Valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin on viestinnän, brändien ja johtamisen asiantuntija ja työskentelee kehitysjohtajana A-lehdissä. Valtiotieteen maisteri Jukka Hakala on erikoistunut viestinnän ja brän¬dien johtamiseen ja työskentelee perustamansa Konsulttitoimisto Kotoban toimitusjohtajana.

© 2012 Alma Insights (E-kirja): 9789521417498

Julkaisupäivä

E-kirja: 30. kesäkuuta 2012