Aikajanallisesti sarjan ensimmäinen kirja. Paikoin tosi sekava. Lisäksi todella puuduttava lukija ! Onneksi saanut kunnian lukea vain yhden sarjan kirjoista.

Jollain tavalla aika tavallinen. Odotin enemmän.

Ahnheimin kirjoissa poliisit on uskomattoman tolloja ja hidasjärkisiä, työssään surkeita, poliisin sisäinen byrokratia ja hierarkian ilmentyminen kertakaikkisen vastenmielistä. Lisäksi poliisit käyttäytyvät kuin (kliseiset) teinit tai muuten tunnevammaiset, epäkypsät yksilöt.Nämä vastaavat kyllä minun ennakkoluulojani poliisista, mutta en oikeasti haluaisi niiden olevan totta. Askarruttaakin, onko kirjailijalla jotain sisäpiiritietoa poliisista, vaiko salainen agenda pilkata kirjoissaan poliisia mahdollisimman paljon?Lisäksi pitää mainita, että tässä kirjassa kuvatun kaltaisia alakattoja ja ilmastointiputkia ei ole todellisuudessa olemassa. Ei ainakaan niissä paikoissa missä niitä tässä kirjassa on. Olen alalla, tiedän.

Liikaa väkivaltamässäilyä, liikaa ainaista poliisin epäonnistumista joka vaiheessa

Liikuttava mukaansa tempaava!

Paikoitellen erittäin sekava.

Kirjailijalla on taito saada lukija koukkuun, mutta tarinan poliisien epäpätevyys hipoo niin hurjia sfäärejä, että meinasi jäädä lukukokemus kesken. Ymmärrän toki, että kyseessä on fiktiivinen tarina, mutta joku järki pitäisi olla. Sarjan ensimmäisen kirjan jälkeen annoin toisen mahdollisuuden, mutta kolmatta en kyllä enää.

Ihan ok dekkari.

Loppu oli hyvin sekava.

Sekava ja loppu oli paitsi epäuskottava, myös hämmentävä. Lukijan vuoksi ensimmäinen kuuntelukerta jäi kesken, mutta päätin jatkaa kun ensimmäinen osa oli niin hyvä.