Hieno tarina ja upeaa kieltä. Välillä tuntui kuitenkin, että päähenkilö poika ajatteli liian aikuisesti ja välillä aivan kuin lapsi. Jotenkin kirja myös loppui kesken.

3

Kaarlo asuu mummonsa kanssa köyhää elämää eristyksissä saarella ja haaveilee Amerikkaan lähdöstä. Hänelle on kerrottu, että äiti asuu siellä. Voi että kun paperilla olisi hyvä kirja. Mut mä en päässyt tähän mukaan. Jos juoni on ok, ajatus kirjan takana hyvä, ajanjakso ja paikka mielenkiintoa herättävä niin missä sitten mättää? Ilmeisesti sitten en pitänyt kirjoitustyylistä. Siinäkään en osaa osoittaa sormella mitään tiettyä kohtaa. Muuten, olisiko kirjan päätapahtuma (ei ole spoileri, nimittäin tämä on päällikannessa sekä kuvauksen eka lause) pitänyt alkaa hiukan aiemmin kuin noin 70% kohdalla? Toki elo mummon kanssa oli tärkeä taustajuttu, ja siinä monenlaista anekdoottia, mutta se on siltikin eri kirja kuin tämä venematka.

Hyvä kirja. Vaikka hiukan vaikea. Hyvä lukija.

Kouluttava, tunnelmallinen ja surumielinen tarina pienen pojan elämästä. Mummon jutut naurattivat.

Kaunokirjallisuutta parhaimmillaan. Elävää, upeaa kieltä yhdistyneenä verevään kerrontaan ja henkilöihin, joiden elämä kosketti.

Kaunista kieltä, sekä syrjäisen yhteisön ilmapiiri että lapsen näkökulma ja kokemus hyvin tavoitettu. Osa tapahtumista jää melko mystisiksi ja mieleen kaivelemaan - mielestäni parempi näin kuin kaiken latistaminen tosiasioiksi ja varmuudeksi tapahtumien kulusta.

Sen kälken kun Mummo on kuollut, ei Kaarlolle - eikä liioin lukijalle - jää oikein mitään käteen.

Alku loistava, liian pitkäveteinen loppu.