Ahdistuneita ja alistuneita ihmisiä - ei oikein mun juttu

Hienosti kirjoitettu kirja rakastamisen, sekä itsensä että toisen, vaikeudesta. Ja siitä miten pelkomme hylkäämiseksi tulemisesta estävät meitä sanomasta mitä todella ajattelemme.

En yksinkertaisesti pitänyt tarinasta. Psyykkisesti rikkinäisten ihmisten epätasapainoista elämää romantisoidaan ja ihmisten välistä huonoa kohtelua normalisoidaan. Paha olo tuli kuunnellessa.

Tavallisesta poikkeava kerrontatyyli, koukuttava tarina ja hienosti rakennetut päähenkilöt. Pienieleisestä kerronnasta syntyy suuri tarina.

Hyvin kirjoitettu tarina tunteista.

Viihdyttävää lukemista koronakaranteenissa, vaikka monesti huomasin miettiväni, onko tämä nuorisoromaani, tai jos ei ole, niin mikä tästä tekee ns. aikuisten romaanin. Näiden nuorten tarinaan oli kuitenkin kiinnostavaa uppoutua ja muistella omia nuoruusvuosia. Kirja sai toivomaan kaiken aikaa päähenkilöille pelkkää hyvää ja onnellista rakkautta.

Höpön löpöä..

Ajanhukkaa

Eeppinen tarina rakastamisen vaikeudesta.

Saman toistoa