Teos käsittelee tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Nykykapitalismi käsittelee ihmistä niin, että tämä on olemassa työtä varten ja yksilön pitäisi kaikki aikansa kehittää itseään ollakseen paras versio itsestään, jotta voi olla mahdollisimman tuottava yksilö kapitalismille. Kirja herättää ajattelemaan näitä epäkohtia innostavalla tavalla.

Hyviä huomioita siitä miten self help kirjaallisuus ja sen muut muodot voivat aiheuttaa myös lisää murheita avun saamisen sijaan tai lisäksi. Hiukan kirjoittajan lähestymistavassa vaivaa se, että hän antaa ymmärtää olevansa perus self help kirjailijoiden yläpuolella. Hän mainitsee esimerkkejä, miten meille luodaan ongelmia joita self help voi sitten korjata. Tästä kirjasta tulee mieleen vastaava myyntipuhe: ”Oletko aina käyttänyt self helpiä väärin” 😉Mikä on se ”oikea” mitä kirjailija markkinoi, muuta kuin tämä kirja? 🤔Kirja hämmentää tätä self helpin ystävää ja hyvä niin 🤗

Tässä oli paljon viisasta asiaa ja se herätti miettimään. Kirjoittajan tarkoituksena oli ja on varmaankin lisätä ihmisten hyvinvointia, mutta jotenkin tästä kirjasta tuli hämmentävä fiilis. Tätä lukiessa tuli hetkeksi tunne, että osaako täällä enää tehdä mitään oikein. Ei saakaan enää sanoa, että riität ja olet hyvä tuollaisena eikä saa kehittää itseään jne jne. Kaikki onkin joten väärin sanottu ja toimittu. Ymmärrän ettei se ollut kirjailijan tarkoitus, mutta päällimmäiseksi jäi siitä huolimatta vähän huono fiilis, ikään kuin tässä olisi syytetty kaikkeen hölmöön narahtanisesta, kun satun olemaan innoissani töistä, haluan jatkuvasti kehittää itseäni ja kyllä, myös lukea sitä self helppiä, josta toki valikoin itselleni sopivat toimintatavat. Kokonaisuudessaan hieno ja viisasta asiaa sisältävä kirja ja varmaan jollekulle myös vapauttava.

Jos ymmärsin oikein, niin Kujalan mukaan mielenterveyskriisi ja työuupumusepidemia johtuvat merkittäviltä osin rakenteellisista omgelmista, jolloin yksilön vaikutusmahdollisuuksia ylikorostava ja vääristävä hyvinvointibisnes (kuten self help pahimmillaan ja osaltaan) on itseasiassa osa ongelmaa eikä ratkaisua.

Ihan eri some- ja uutiskupla on kirjoittajalla kuin minulla. Odotin loppuun asti jotain oivallusta, mutta ei tullut. Kirja oli vähän kuin pitkä puolustuspuhe kiukkusille twiiteille tai jotain 😅

Odotin koko ajan että kirjassa tulisi jokin kohta jossa annetaan jotakin vaihtoehtoa huonoille valinnoille, mutta sellaista ei tullut. Kirjailija oli kerännyt paljon ”epäkohtia” self helpistä ja purki niitä auki. Jos jokin, niin tämä kirja sai entistäkin enemmän tuntemaan että persiilleen on asiat tullut tehtyä. Vääriä sanoja sanottu ystävälle yms.Enemmänkin tässä luen jonkinlaisen kiukun ja hätähuudon asioiden tolasta kuin perusteltuja näkemyksi erilaisista uskomuksista. Siksi ajattelen, että ehkä tuon selfhelpistä ärsyyntyneen kirjailijan viesti oli enemmänkin kohdistettu kollegoillensa, kenties selfhelp -vaikuttajille ja kirjailijoille kuin tällaisille perus kuluttajille.. Kirjassa oli toki paljon miettimisen aihetta ja herättänee keskustelua.Mitä mielummin? Onko kaikki vain sitä potaskaa? Miksi selfhelpiä kulutetaan? Onko kaikki se pelkkää huijausta?Kiitos!

Pidin siitä, että kirjailija itse luki kirjan. Alleviivasi hyvin ironiaa.

Kirjassa oli hyviä oivalluksia nyky yhteiskunnan ongelmista ja kirja puhuu mielestäni huonosti voivien puolesta. Kirja oli siltikin minusta negatiivis sävyitteinen, sekä tukee samaa ideologiaa kuin muut self help kirjat, mutta toisesta ääripäästä. Tuli fiilis, että mitään ei siis yksilönä ole tehtävissä omalle tai muiden pahoinvoinnille. Ja kirja kertoo monia ”vinkkejä” mutta mielestäni ne olivat enemmänkin itsestäänselvyyksiä vaikka toki hyviä ajatuksia ja näkökulmia myös annettiin.Minusta turhan negatiivinen ja vähän yleispätevä kirja. Jopa ehkä masentava ja ei kannusta positiiviseen ajatteluun. Itsetunnon tärkeyden vähättelystä ei myöskään jäänyt hyvä fiilis. Ihmiset tarvitsevat toisinaan hyviä sanoja ja jopa typeriäkin itsestäänselviä ohjeita positiivisuudesta ja jaksamisesta. Itsetunnolla on omasta mielestäni merkitystä yksilöön ja ympärillä oleviin ihmisiin.

Ajattelua raikastava. Kriittinen ja ymmärtäväinen. Vähän kuin rokote, jonka jälkeen voi ilman tartuntavaaraa poimia helmiä mielen oppaiden hetteiköistä.

Erittäin ajankohtainen koukuttava kirja. Helppoa kuunneltavaa. Herätti paljon uusia ajatuksia.